Lapsiasiavaltuutettu julkaisi 7. helmikuuta selvityksen saamelaislasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Selvityksessä saamelaislapset kertoivat itse omista näkemyksistään.
Asiantuntijoiden näkökulmasta selvitys toi esiin sekä hyviä että huolestuttavia seikkoja.
– Huolestuttavin asia, joka siellä nousee esiin on, että jo melko nuoresta iästä lähtien saamelaislapset ovat tietoisia, että on tilanteita, jossa he kokevat, että heidän tarvitsee saamelaisuuttaan piilotella, sanoo Suomen Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laiti.
Lue myös: Yhteishaku alkoi: MTV tutustui poronhoito-opintoihin Inarissa, jossa Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on erityinen tehtävä
Laitin mukaan piilottelu on merkki siitä, että jännitteet ja ajankohtaiskeskustelu peilautuvat lasten omissa kokemuksissa siitä, kuinka turvallinen olo heillä on saamelaisena. Konkreettisesti asia tulee ilmi esimerkiksi koulukiusaamisena.
Selvityksessä eriteltiin myös saamelaislasten oikeuksien toteutumista.
– Lapset ovat toki tosi tietoisia oikeudesta oman kieliseen opetukseen. Yksi aika huomattava asia, joka vastauksissa nousi esiin, on Tenon kalastuskielto. Monet, jotka Utsjoella etenkin kasvavat, ja joille kalastus on ollut läheinen elinkeino, niin huomaa sen eron vahvasti, että nyt he ei pääse kalastamaan samalla tavalla. Konkreettiset maa- ja vesioikeudet myös näkyy sitten saamelaislasten arkipäivässä.