Uusi Hiljainen taistelumme -dokumenttielokuva kertoo saamelaisten asemasta yhteiskunnassa. Elokuva nostaa esiin muun muassa ilmiötä, jossa saamelaisia on yritetty sulauttaa osaksi valtaväestöä.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mukaan ilmiötä voitaisiin poistaa lisäämällä tietoa saamelaisista ja heidän oikeuksistaan.
– Sulauttaminen on varmasti ollut osa sodan jälkeisiä toimenpiteitä, jolloin Suomessa on lähdetty rakentamaan vahvaa kansaa, yhtä kieltä, yhä mieltä ja kulttuuria. Se juurtaa sieltä, mutta varmasti kyse on osaksi myös tiedottomuudesta saamelaisten oikeuksien toteutumisessa.
Myös saamelainen Janne Hirvasvuopio tunnistaa ongelman: Saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana ei toteuteta tällä hetkellä täysimääräisesti yhteiskunnassamme.
– Meillä on usealla eri tasolla hyvin erilaisia asioita, jotka eivät saamelaisten oikeuksien osalta toteudu.
Ongelmat riippuvat pitkälti esimerkiksi siitä, puhutaanko saamelaisalueista vai kaupunkisaamelaisista.
– Kaupunkisaamelaisilla on hyvin erilaiset ongelmat esimerkiksi varhaiskasvatuksessa. Meillä on ongelma muun muassa siinä, että saamelaisilla on lakiin kirjattu oikeus saada omakielistä varhaiskasvatusta myös kaupungeissa, mutta tämä ei toteudu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla muualla kuin Helsingissä.
Hirvasvuopion mukaan ongelma on sidoksissa tietoon, mutta mahdollisesti myös asenteisiin.
– Ei ehkä haluta myöskään tarjota näitä palveluita, jotka meille lain mukaan kuuluvat.
Lue lisää: Dokumentti muistuttaa, miten Suomi on yrittänyt nujertaa saamelaisia – toiminta ei kestä vertailua Ruotsiin ja Norjaan
Lisää tietoa opettamalla
Saamelaisten oikeuksien toteutumisessa on siis suuria alueellisia eroja. Tietyt oikeudet toteutuvat paremmin saamelaisten kotiseutualueella.
– Totta kai on olemassa paljon hyviä toimenpiteitä. Suomessa on lainsäädäntöä, jossa oikeudet ovat suhteellisen vahvoja. Kysymys on siitä, kuinka ne toteutuvat, Juuso kuvailee.
Ongelman ytimessä on Juuson mukaan se, millä tavalla saamelaisia halutaan käsitellä kansana ja tunnistetaanko saamelaisten oikeus itsemääräämisoikeuteen.
– Suomessa hyvin usein ajatellaan, että saamelaiset ovat tällainen suomalainen kielivähemmistö. Tässä ehkä tarvitaan sellaista laajaa tiedontuottamista, Juuso toteaa.
Hän uskoo, että tietopohjaa voisi lisätä tuomalla saamelaisten asioita vahvemmin osaksi opetusta kouluissa.
Lue myös: Niillas kertoo, mikä saamelaisten elintavoissa kiehtoo muita ja mitkä ennakkoluulot pysyvät sitkeästi: "Vaikka maailmanloppu tulisi huomenna, istuttaisin omenapuun"
Miten muutos tapahtuu?
Hirvasvuopio vaatii saamelaisille parempia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Hirvasvuopion mukaan saamelaiskäräjien valtaa tulisi lisätä.
Lisäksi hän kannustaa saamelaisia lähtemään mukaan politiikkaan. Hirvasvuopio on itse vihreiden kuntavaaliehdokas.
– Että meillä olisi oikeasti mahdollisuus toimia yhteiskunnassa yhdenvertaisesti niin, että meidän sana myös painaa.
Myös Juuso on samoilla linjoilla. Hän kannattaa saamelaiskäräjälain uudistamista.
– Tälläkin hetkellä ihmisoikeuskomitea on todennut Suomen rikkovan siviili ja poliittisia oikeuksia saamelaisten kohdalla. Tällaisten ihmisoikeuksien korjaaminen ja loukkaaminen tulisi olla aivan ehdoton asia, eikä se saisi jäädä eduskunnan poliittisten vääntöjen tai poliittisen tahtotilan puuttumiseen.