Seksuaalirikoksen uhriksi joutunut lapsi odottaa oikeuden päätöstä keskimäärin kaksi vuotta

Eniten aikaa vie poliisin esitutkinta. Vuosina 2014–2018 poliisi tutki lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä keskimäärin noin kymmenen kuukautta. Syyteharkinta ja käräjäoikeuden käsittely veivät kumpikin keskimäärin viisi kuukautta.

Poliisi toivoo rikosten keskittämistä

Seksuaalirikoksia ja lapsiin kohdistuneita rikoksia Helsingin poliisissa tutkiva rikoskomisario Saara Asmundela sanoo, että esitutkinnan kesto riippuu pitkälti tutkijoiden määrästä poliisilaitoksella.

– Tutkijoiden määrä on suoraan sidoksissa siihen, kuinka pian juttu saadaan syyteharkintaan.

Asmundela huomauttaa, että koska lapsiuhrien rikoksissa tutkinta vaatii erikoistumista, tutkintoja voitaisiin vauhdittaa keskittämällä ne nykyistä harvemmille poliisilaitoksille. Tällöin lapsiin kohdistuvia rikoksia tutkiva voisi keskittyä niihin täyspäiväisesti ja hänellä olisi laitoksella työpari ja vertaistukea, hän sanoo.

Asmundelan mukaan poliisiin tarvittaisiin lisää työntekijöitä, mutta sekään ei yksin ratkaise ongelmaa.

– Myös poliisille tehtyjen ilmoitusten esikäsittely pitää tehdä tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja moniammatillisesti, jotta tutkintaa edellyttävät jutut seuloutuvat nopeasti tutkintaan.

Käräjätuomari: Lakiin tarvitaan velvoittavat määräajat

Tällä hetkellä laki ei määrittele lapsiin kohdistuneita rikoksia erityisryhmäksi, jossa käsittely pitää toteutua tietyssä määräajassa. Velvoittavat määräajat ovat sen sijaan käytössä kaikissa jutuissa, joissa epäilty on tutkintavankeudessa.

Erikoissyyttäjä Yrjö Reenilän mukaan määräaika vaikuttaa asian käsittelyyn merkittävästi. Jos epäilty on vangittuna, juttu kulkee ohituskaistaa pitkin, hän sanoo.

– Vangitsemisoikeudenkäynnissä määrätään syytteennoston määräpäivä, johon mennessä syyte pitää nostaa ja kun se nostetaan, pääkäsittely pitää aloittaa viimeistään 14 päivän kuluessa.

Helsingin käräjäoikeuden tuomari Elisa Savolainen sanoo, että velvoittavan määräajan säätäminen lapsiin kohdistuviin rikoksiin lyhentäisi niiden käsittelyaikoja ja samalla poistaisi alueellisia eroja. Määräajat voitaisiin Savolaisen mukaan ottaa seksuaalirikosten lisäksi käyttöön esimerkiksi perheväkivaltarikoksissa.

– Ilman laissa säädettyjä määräaikoja ainakaan takuuvarmoja tuloksia ei saada, Savolainen sanoo.

– Laissa säädetyt määräajat voisi olla kuulemiselle esitutkinnassa, syyteharkinnalle ja pääkäsittelyn aloittamiselle.

Savolainen, Reenilä ja Asmundela puhuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seminaarissa eilen.