Koolla on väliä, piste. Älkää siis valehdelko itsellenne – tai muille.
Ei se koko, vaan se, miten sitä käyttää. Toivottavasti en nyt riko kenenkään illuusiota, mutta edellä mainittu lause on aivan täyttä potaskaa. Miten kukaan voi kirkkain silmin ja heilumattomin korvin väittää moista? Totta hitossa koolla on väliä! Tuollaisen lauseen voi kenties kuulla sellaisten naisten suusta, jotka eivät ihan aidosti tiedä paremmasta tai isommasta. Tai ovat niin järkyttävän rakastuneita omaan mieheensä, että joutuvat selittämään itselleenkin, miksi tähän on tyytyminen.
Juttu on niin, että onhan seksikin välineurheilua, eikä MM-kisoissakaan tulla näkemään, miten jääkiekkoilijat tekevät maaleja hammastikulla. En toki väitä, etteikö pienivehkeisellä miehellä ole mitään mahdollisuutta loistaa sänkyakrobatiassa. Jos tyynyjen ja planeettojen asennot kohtaavat juuri oikealla maagisella tavalla, niin kenties tuloksena voi olla ihan tyydyttävääkin petipainia. Sen eteen pitää kuitenkin nähdä vähän vaivaa. Onko mitään ärsyttävämpää kuin vehkeidensä pieneen kokoon itseriittoisella tyytyväisyydellä suhtautuva mies, joka ei edes yritä korjata puuttuvia senttejään astetta paremmalla toiminnalla? Siinä tuo vanha sanonta onkin oikeassa, että sillä on hyvinkin paljon merkitystä, miten niitä senttejään käyttää.
Väitän kuitenkin, että isovehkeiset miehet pärjäävät sängyssä vähemmilläkin taidoilla. Jotta homma muuttuisi vielä monimutkaisemmaksi, niin paljastettakoon, että ei sekään tietenkään riitä, että housuista löytyy maila kokoa XXXL. Jos se ei ikinä toimi (kokemusta on) tai jos sitä ei halua minulle antaa (nimimerkillä Olipas se antoisa avioliitto), sillä voi kehuskella vain kavereille poikien sauna-illoissa.
Empiirisen tutkimukseni perusteella väitän, että pystyn onneksi jo nykyään näkemään päältä päin, mitä kokoluokkaa pöksyistä löytyy. Tämä helpottaa minimunien jättämistä väliin. Jossain vaiheessa minulla oli myös teoria siitä, että jos miehellä on mahdollisimman pieni ja vanha auto, tai ei autoa ollenkaan, housuista löytyy senttejä, joiden puutetta ei tarvitse kompensoida millään statussymboleilla – tässä syy, miksi Mersuillaan brassailevat pukumiehet eivät ole herättäneet minussa mitään tunteita. Poikkeus vahvistaa säännön tässäkin asiassa: joskus tähdet ja planeetat ovat niin suotuisassa asennossa, että sänkyyn eksyy pukumies, jolta löytyy niin senttejä, taitoa, halua kuin kestävyyttäkin. Ainoa miinuspuoli moisessa yksisarvisessa on se, että tuon kokemuksen jälkeen on aika vaikea tyytyä tippaakaan huonompaan palveluun.