Migreenikohtaus on monen tekijän summa. Myös särkyjä on erilaisia, ja ne laukeavat erilaisten tekijöiden seurauksena. Toistaiseksi ei ole käytössä menetelmää, jolla kohtau voitaisiin todistaa tapahtuvaksi aivokuvin.
Varoittamatta. Kerran, tai useammin vuorokaudessa. Joskus se herättää kesken unien.
Se oksettaa. Se heikentää kuuloa, halvauttaa, jopa sokeuttaa. Ainakin hetkeksi.
Se on migreeni.
Migreeni on monimuotoinen kohtauksellinen päänsärkysairaus, jossa ihminen on kohtausten välillä oireeton, terve ja toimintakykyinen, kuvaa Anitta Tähti-Niemi. Hän on projektikoordinaattori Suomen Migreeniyhdistyksen Työelämän triggerit -projektista.
Tutkimuksissa on löydetty jo useita geenejä, jotka altistavat migreenikohtauksille. Perimän lisäksi tarvitaan yleensä altistavia tekijöitä. Yleisimpiä ovat stressi ja kiire.
– Migreenikohtaus on monen tekijän summa, jossa hypotalamuksen alueella tapahtuvien kemiallisten reaktioiden johdosta kolmoishermon aktivoituminen ja samanaikainen verisuoniston niin sanottu puhdas tulehdusreaktio aikaan saavat aivokuorelle leviävän kivun, Tähti-Niemi kuvailee.
– Toistaiseksi ei ole yleisesti käytössä olevaa menetelmää, jolla kohtausta voitaisiin todentaa. Aivokuvauksissa voidaan toki huomata väliaikaisia toiminnallisia muutoksia, jotka kohtaus aiheuttaa.
