Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus.Shutterstock
Julkaistu 26.12.2018 12:56
Petra Sundell
petra.sundell@mtv.fi
Pääkivun kovuus ei vielä paljasta, onko kyseessä migreeni vai muu päänsärky. Kivun syyn voi tunnistaa tarkastelemalla, mihin sattuu, miten kipua kuvailee ja millaisia muita oireita siihen liittyy.
Päänsärky on erittäin yleinen oire, jonka lähes jokainen ihminen joutuu kokemaan jossakin elämänsä vaiheessa, yleensä useamman kerran.
Jos kovat päänsäryt ovat kuitenkin yleisiä, voi kyseessä olla joskus migreeni, päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus. Se on selkeästi tavallista päänsärkyä harvinaisempi, sillä vain yksi kymmenestä aikuisesta sairastaa migreeniä.
Migreenin oireet voivat erota todella paljonkin yksilökohtaisesti. Mutta miten kaksi eri kipua voi tunnistaa toisistaan? Aiheeseen pureutuu Women's Health.
Miten lääkäri arvioi, onko kyseessä migreeni? Katso vastaus alla olevalta videolta! (Artikkeli jatkuu videon alla.)
18:03
Särky
Migreenin ja päänsäryn voi erottaa tarkastelemalla, mihin päässä särkee ja millä tavalla. Migreenissä päätä särkee yleensä toispuoleisesti, kovaa tai kohtalaisesti. Kipu on usein sykkivä, ja siihen voi liittyä pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä. Liikkuminen voi pahentaa kipua.
Yleisin päänsärkymuoto taas on jännityspäänsärky, joka ilmenee yleensä ”pantamaisena” tai ”vannemaisena” särkynä ohimoilla, päälaella tai takaraivolla. Kipu on tavallisesti puristava ja kiristävä, ja pahenee iltaa kohti.
Jännityspäänsärky ei pahene liikkuessa tai altistuessa valolle tai äänille. Kipu ei ole myöskään migreeniin verrattuna toispuoleinen tai sykkivä. Joskus jännityspäänsärkyyn voi liittyä pahoinvointia, mutta ei oksentelua.
Migreeniin voi pahoinvoinnin ja valo- ja hajuherkkyyden lisäksi kuulua monia muita oireita. Osalla ihmisistä migreeniin liittyy esimerkiksi esioire eli aura, joka esiintyy usein näköhäiriönä ja aiheuttaa lyhytaikaisia näköongelmia.
Aurassa näkökenttään ilmaantuu esimerkiksi sahalaitainen, laajeneva häiriö, harmaa tai kirkas alue. Joskus näkökentässä voi olla liikkuvia laikkuja tai tummia pisteitä.
Joskus esimerkiksi päivää ennen tai jälkeen migreenin potilailla voi olla oireita, jotka toistuvat joka kerta ennen migreeniä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi niskanjäykkyys ja -kivut, haukottelu, makeanhimo, väsymys, mielialanmuutokset tai olo, ettei ajatus kulje.
Tällaisia oireita ei liity tavalliseen päänsärkyyn.
Stressi voi laukaista migreenin.COLOURBOX
Laukaisevat tekijät
Migreenin aiheuttavat usein tietyt, samat ulkoiset tekijät, jotka vaihtelevat eri ihmisillä. Tällaisia voivat olla muun muassa stressi, sen loppuminen, kirkas auringonvalo, valon muutos, alkoholi, huonosti nukuttu yö, liian pitkät ruokailuvälit, huono näkö tai purentavirheet.
Jännityspäänsäryn syitä ei tarkkaan tunneta, mutta esimerkiksi niskan, hartioiden ja päänahan lihasten jännitystilat voivat laukaista kohtauksia. Vaikuttavia tekijöitä voivat olla myös masennus, ahdistus ja kuormittavat elämäntilanteet.
Hoito
Pimeässä ja hiljaisessa huoneessa lepääminen voi auttaa migreenikohtaukseen.Shutterstock
Sekä migreeniä että lievää, ajoittain ilmaantuvaa päänsärkyä voi hoitaa itse kotona lyhytaikaisesti parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä.
Jännityspäänsärkyyn auttaa myös erityisesti liikunta, varsinkin ulkoilmassa. Myös rentouttava voimistelu, työasentojen muuttaminen, unirytmin korjaaminen ja kipualueen hieronta voivat olla avuksi.
Migreeniä taas voi helpottaa viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo, nukkuminen sekä kylmä kääre. Ärsyttäviä tekijöitä, kuten kirkasta valoa, lämpötilavaihteluita, hajuja ja alkoholia on syytä välttää.
Jos itsehoito ei auta migreeniin ja kohtauksia tulee kerran viikossa tai kohtaus venyy yli kahden vuorokauden mittaiseksi, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakasta hermoston oireilua, kuten tunnottomuutta, kouristuksia, tajunnanhäiriöitä, yleistä heikkenemistä, oksentelua tai korkeaa kuumetta, on syytä hakeutua hoitoon välittömästi.
