Alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen mukaan yllättävintä on, että työtä etsivät ovat samalta alalta, jossa myös avoimet työpaikat olisivat tarjolla.
Suomen työllisyystilanne vahvistui lokakuussa, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.
Työllisyysasteen trendi kohosi lokakuussa 72,7 prosenttiin, kun se kuukautta aiemmin oli 72,5 prosenttia.
Työllisyysaste kuvaa työllisten osuutta 15–64-vuotiaasta väestöstä. Trendi tarkoittaa kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettua lukua.
Työllisiä oli lokakuussa 65 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan työllisiä oli lähes 2,6 miljoonaa.
– Työllisten määrä ohitti lokakuussa pandemiaa edeltävän huippunsa, tviittasi Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen.
Työllisiä oli trendisarjan mukaan lokakuussa noin 5 000 enemmän kuin viime vuoden helmikuussa, juuri ennen kuin koronapandemian aiheuttama shokki iski Suomen työmarkkinoille.
Työllisyyskehitystä on viime aikoina kirittänyt osa-aikaisten ja määräaikaisten työntekijöiden määrän kasvu. Osa-aikatyötä tekeviä palkansaajia oli lokakuussa 57 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien palkansaajien määrä sitä vastoin väheni vuoden takaisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kaksi viikkoa sitten julkaiseman ennusteen mukaan työllisyysaste nousee ensi vuonna 73,5 prosenttiin ja vuonna 2023 edelleen 73,8 prosenttiin. Ministeriön ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta vaikeasti ennakoitavan koronatilanteen vuoksi.
Työttömyys laskussa
Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi laski lokakuussa 7,1 prosenttiin syyskuun 7,3 prosentista. Työttömien määrä pieneni 37 000 ihmisellä vuoden takaisesta.
Pitkäaikaistyöttömiä eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli lokakuussa 108 000, käy ilmi TEMin työllisyyskatsauksesta. Korona-aikana rajusti kasvanut pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt viime kuukausina hitaasti sulamaan.
Kohtaanto-ongelma riivaa työmarkkinoitaTEMin alivaltiosihteerin Elina Pylkkäsen mukaan työmarkkinat ovat "ennennäkemättömässä tilanteessa", millä hän viittaa työmarkkinoita riivaavaan kohtaanto-ongelmaan.
– Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitetaan julkiseen työvoimapalveluun enemmän kuin koskaan aiemmin, ja samaan aikaan työnhakijoita on paljon enemmän kuin koronaa edeltävinä vuosina, Pylkkänen kirjoittaa ministeriön verkkosivuilla.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja työllisyyden kuntakokeiluissa oli lokakuun lopussa avoinna 81 100 työpaikkaa, joka on lähes kaksinkertainen määrä vuoden takaiseen verrattuna.
– Yllättävintä työmarkkinoiden tilanteessa on se, että työtä etsivät ovat samalta alalta, jossa myös avoimet työpaikat olisivat tarjolla. Tämä jos mikä on kohtaanto-ongelma konkreettisimmillaan, Pylkkänen jatkaa.
Hän nostaa esiin, että TEMin työnvälitystilaston mukaan tällaisia aloja, joilla on eniten sekä työnhakua että työpaikkoja, ovat palvelualat, myyntityö, hoiva-ala sekä rakennus-, konepaja- ja kuljetusala.
Tekoälystä apua ongelmaan?
Jotta avoimet työpaikat ja työnhakijat saataisiin kohtaamaan nykyistä paremmin, tarvitaan Pylkkäsen mukaan lisätietoa kysely- ja haastattelututkimuksilla.
Hänen mukaansa TE-toimistoilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta haastatella nopealla aikataululla sataatuhatta työtöntä ja työllistä työnhakijaa, jotka voisivat ammattinsa puolesta työllistyä avoimiin työpaikkoihin.
– Tämä tarkoittaa huutavaa tarvetta digitaalisille ratkaisuille, Pylkkänen kirjoittaa.
Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen tarvitaan Pylkkäsen mukaan edistyneitä digiratkaisuja, jotka mahdollistavat nykyistä yksityiskohtaisemman tiedonkeruun työnhakijoilta ja päivittävät reaaliaikaisesti tietoja avointen työpaikkojen määristä ja täsmällisistä kuvauksista.
– Digitaaliset alustat ja tekoäly voisivat hoitaa kohdennusehdotukset kustannustehokkaasti puolestamme, Pylkkänen visioi.