Satoja tappaneesta Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä tänään 31 vuotta – tapahtuman muistelu yhä vaiettu tabu Kiinassa

Opiskelijoiden ja työläisten kevään jatkuneet poliittiset mielenosoitukset kärjistyivät 4. kesäkuuta 1989 pääkaupungissa Pekingissä. Taivaallisen rauhan aukiolla armeija avasi tulen kohti mielenosoittajia, ja heistä sadat tai peräti tuhannet kuolivat. Tarkkaa määrää ei tiedetä vieläkään.

Tapahtumat ovat Kiinassa edelleen vaiettu tabu. Aukiolle pääsyä kuin myös maan verkkoliikennettä valvotaan vuosipäivänä tiukasti.

Tänä vuonna muistopäivän viettäminen on kielletty myös Kiinan erityishallintoalueella Hongkongissa koronatilanteen nojalla. Hongkong on perinteisesti ollut ainoa Kiinaan kuuluva alue, jossa tapahtumia on voitu muistella avoimesti.

Kyse on ensimmäisestä kerrasta kolmeen vuosikymmeneen, kun muistopäivään liittyvää kynttilämielenosoitusta ei saa järjestää Hongkongissa.

Hongkongin demokratia-aktivistit ovat pitäneet koronatilannetta vain tekosyynä. Demokratia-aktivistit ovat osoittaneet noin vuoden verran mieltään Hongkongissa Kiinan jatkuvasti kiristyvää otetta vastaan alueella.

Uudistusmielisen puoluejohtajan syrjäytys käynnisti protestit

Mielenosoitusten alkuhetkenä pidetään Hu Yaobangin kuolemaa huhtikuun puolivälissä 1989. Hu oli vallasta syrjäytetty uudistusmielinen puoluejohtaja, jonka kuolema tarjosi mielenosoittajille mahdollisuuden poliittisen mielipiteen ilmaisuun.

Hun muistoa kunnioittaneet kymmenettuhannet opiskelijat järjestäytyivät vaatimaan muun muassa vapaampaa lehdistöä ja korruption kitkentää, mikä johti opiskelijamielenosoitusten puhkeamiseen ympäri Kiinaa.