Salatut elämät -sarjasta tuttu Esko Kovero täyttää 65 vuotta.
Salatut elämät -sarjaa jo 24 vuotta tähdittänyt näyttelijä Esko Kovero täyttää lauantaina 18. helmikuuta 65 vuotta. Puhaltaessaan kynttilät sammuksiin syntymäpäiväkakkunsa päältä Kovero toivoo maailmantilanteen rauhoittuvan niin ilmastonmuutoksen kuin sodankin osalta.
Näyttelijä kertoo pilke silmäkulmassa luottavansa siihen, että hänen lähipiirinsä, jonka ydin koostuu jo 40 vuotta vierellä kulkeneesta kumppanista ja heidän kahdesta aikuisesta lapsestaan, pitää hänestä sen verran, että jokunen syntymäpäivälahjakin saattaa olla vielä tulossa.
Lapsuus ja koulutie
Kovero syntyi Pohjois-Karjalan Kuusjärvellä (nyk. Outokumpu) vuonna 1958. Perheeseen kuuluivat äiti, isä ja kahdeksan vuotta vanhempi veli. Perheen kuopuksena Kovero sai ja kuulemansa mukaan myös vaati lapsena paljon huomiota.
– Siinä sitä elettiin ja kaikennäköistä touhuttiin, sellaistakin, mitä ei saisi. Kävimme lintumetsällä ja omenavarkaissa salaa. Niistä joskus sai huomautuksia, mutta sitten se rauhoittui, kun koulut alkoivat oikein tosissaan, hän kertaa.
Kiinnostus kulttuuria kohtaan alkoi heräillä kouluaikoina. Kovero kuului koulun ohjelmaryhmään, jonka kautta hän sai esiintymiskokemusta ja itseluottamusta. Esiintyminen ja sen kylkiäisenä tullut jännitys koukuttivat, ja pikkuhiljaa Koveron mieleen hiipi ajatus, josko tuota kutkuttavaa tunnetta voisi jahdata esiintymislavoilla kokopäiväisesti.
Ihka ensimmäisen maistiaisen näyttelemisestä Kovero sai aikoinaan keskikoulun joulujuhlassa.
– Suomen kielen opettajamme kysyi, että voisiko luokkamme tehdä tänä vuonna joulujuhlanäytelmän. Siitä se lähti. Me teimme, kirjoitimme, sovitimme ja melkeinpä harjoittelimmekin sen itse. Se oli valtavan jännää ja ihanaa, hän muistelee hymyillen.
Lue myös: Salattujen elämien Esko Kovero juhlii merkkipäiväänsä – mittarissa 63 vuotta!
Työläisperheen poikana Koverolle tyypillisin urapolku olisi kulkenut hänen isänsä jalanjälkiä pitkin kaivosmieheksi. Isä kuitenkin sanoi, että mikäli poika tahtoo suunnata opiskelemaan ylemmän asteen koulutukseen, niin hän kyllä kustantaa opinnot.
– Niin minä sitten lähdin koulutielle. Keskikouluun piti pyrkiä ja minä jopa pääsin sinne, hän kertaa.
Kovero kävi keskikoulun ja jatkoi lukioon, jossa hän opiskeli yhden luokan verran. Lukio ei kuitenkaan tuntunut omalta, ja niin Kovero suuntasi ammattikoulun instrumenttiasentajan linjalle.
– Sitä kautta oli kuvitelma, että pääsee nopeasti työn- ja leivänsyrjään kiinni. Instrumenttiasentajan hommaa en kuitenkaan kerennyt tehdä päivääkään. Sähköasentajana olin Outokummun kaupungilla ennen kuin pääsin Teatterikorkeakouluun.
Lopulta Kovero pyrki kaikessa hiljaisuudessa Teatterikorkeakouluun. Kun ovi kyseiseen opinahjoon aukesi, muuttui hänen elämänsä kertaheitolla.
Salkkareihin korkeintaan puoleksitoista vuodeksi
Valmistuttuaan Teatterikorkeakoulusta Kovero työskenteli reilut 15 vuotta laitosteattereissa. Näyttelijä aloitti teatterityöt Vaasan Kaupunginteatterin lavalta, josta hän suuntasi Turun Kaupunginteatteriin ja sieltä Tampereen Työväen Teatteriin. Uralle on mahtunut erilaisia rooleja laidasta laitaan.
– Hyviksiä, pahiksia, komeita miehiä, vähän rumempia, nuoria ja vähän vanhempia, hän naurahtaa.
Lue myös: Muistatko vielä Salkkarit-Ismon ensimmäisen kohtauksen? Katso suosikkihahmojen ensiesiintymiset
Hakiessaan Salkkareihin Kovero työskenteli alalla freelance-näyttelijänä. Kun hänet valittiin Ismo Laitelan rooliin hän ajatteli, että nyt talous on turvattu ainakin vuodeksi, parhaassa tapauksessa puoleksitoista. Koverolla ei tuolloin käynyt mielessäkään, miten pitkäaikaiseksi työpaikaksi Salatut elämät hänelle vielä muodostuisi.
– Tämä on ollut sillä tavalla hyvä työpaikka minulle, että aina, kun on tullut vaihe, että jatkanko vai enkö jatka ja halutaanko, että jatkan, niin olen aina vastannut kyllä.
Kovero on saanut kokea Salkkarit-roolihahmonsa kautta mitä erilaisimpia käänteitä. Näyttelijä sanoo hänestä ja Ismo Laitelasta tulleen vuosien myötä hyvät kaverukset.
Ismo Laitela
Ismo Laitelasta on muotoutunut vuosien saatossa oma ilmiönsä. Siitä kielivät muun muassa hahmosta tehdyt lukuisat meemikuvat ja -videot, tämän elämään jääneet lentävät lausahdukset ja jopa hahmosta otetut fanitatuoinnit.
Kovero uskoo Ismo Laitelan suosion johtuvan hahmon erinomaisesta kyvystä ajautua kummallisiin tilanteisiin ja selvitä niistä.
– Se on hyvä, kun Ismo kuitenkin aina putoaa jaloilleen. Vaikka käytävä olisi kuinka synkkä ja pimeä, niin siellä on ainakin pieni valonpilkahdus, jota kohti mennään.
Lue myös: Yli 20 vuotta Salkkareissa näytellyt Esko Kovero paljastaa: Tämä on ollut kaikkein ikimuistoisin fanilahja
Kovero uskoo myös roolihahmonsa ääripäisen luonteen ja samaistuttavuuden olevan osasyitä tämän suosioon.
– Hän on tämmöinen on-off-tyyppi, että kun menee huonosti, niin sitten menee niin huonosti, ettei tosikaan. Mutta kun menee hyvin, niin menee todella hyvin.
– Kun sitä seikkailua katsoo ulkoa päin, niin uskoisin, että jos katsojalla itsellään on murheita, niin hän voi kuvitella, että tiedän yhden kaverin, jolla on ollut vielä murheellisempaa, ja hänkin on selvinnyt siitä, niin kyllä minäkin selviän, hän jatkaa roolihahmoonsa viitaten.
Kuten todettu, on Ismolle sattunut Salkkareiden 24-vuotisen historian aikana vaikka ja mitä. Koverolle sarjan historian rankin kohtaus oli se, kun Ismon tytär Miia Laitela menehtyi aivokasvaimeen.
– Kun niitä Miian viimeisiä hetkiä kuvattiin, niin siinä kun tytär kuolee isänsä syliin. Tuntuu, että vieläkin nousee pala kurkkuun.
Yksinä hauskimpina hetkinä Koveron mieleen ovat puolestaan piirtyneet kohtaukset, joissa Ismo ja näyttelijä Jarmo Kosken esittämä Seppo Taalasmaa seikkailivat nunnaluostarissa.
Lue myös: Lyömätön kaksikko! Muistatko nämä Salkkarit-ystävysten riidat ja tempaukset vuosien varrelta
"Hitto soikoon, pitkä matka on kuljettu"
Kovero kokee olevansa tämänhetkisessä elämässään pisteessä, jossa reppuun on kerääntynyt paljon erilaisia kokemuksia elämänpolun varrelta. Näyttelijä sanoo olevansa onnekas saatuaan nähdä ja kokea elämänsä aikana niin paljon.
Tänä päivänä hänen elämänfilosofiaansa kuuluu harmonisesti ja tasapainoisesti päivä kerrallaan eteenpäin meneminen.
– Vaikka semmoinen päivä kerrallaan meneminen on klisee, mutta se on pirun totta. Muuttaa et hirveästi voi muuta kuin itseäsi, hän sanoo.
Tärkeimmässä opissa, jonka Kovero on 65 vuoden aikana oppinut, hän komppaa Ismo Laitelaa.
– Ismolle on tärkeintä luotettavuus. Että jos jotain luvataan, niin se pyritään todella myös pitämään.
Hän mainitsee myös uudelleen päivä kerrallaan eteenpäin -mentaliteetin.
– Uskotaan siihen, että aurinko nousee vielä huomennakin.
Kovero sanoo, ettei hän ole isojen juhlien mies, ja näin ollen hän aikoo viettää merkkipäiväänsä perhepiirissä.
– Ihmettelen ehkä sitten illalla saunassa, että hitto soikoon, pitkä matka on kuljettu. Saa nähdä, miten pitkä matka on vielä edessä, hän hymyilee.