Yhdysvallat 2013. Ohjaus: Chris Wedge. Käsikirjoitus: Tom J. Astle, Matt Ember, James V. Hart, William Joyce, Daniel Shere - William Joycen kirjasta The Leaf Men and the Brave Good Bugs. Tuotanto: Jerry Davis, Lori Forte. Kuvaus: Renato Falcão. Leikkaus: Andy Keir, Tim Nordquist. Musiikki: Danny Elfman. Suomenkielisissä äänirooleissa: Heljä Heikkinen, Tuukka Leppänen, Antti LJ Pääkkönen, Riina Paatso, Riku Nieminen, Aku Hirviniemi, Heikki Kujanpää, Juhani Rajalin, Antti Pääkkönen, Joonas Saartamo, Petrus Kähkönen. Kesto: 104 min.
Ica Agen ja Rion tuotantoyhtiön uutuusanimaatio on pätevää perheviihdettä. Kauhean omaperäiseksi sitä ei voi kehua, mutta tällaisenakin Salainen valtakunta (Epic, 1013) päihittää useimmat viime vuosien yritelmät.
Chris Wedgen (Ice Age, Robots) ohjaama ruohonjuuritason ekoseikkailu on kelpo synteesi tutuista teemoista, joita riittää ympäristönsuojelusta aina vanhempien ja lasten suhteisiin ja orastaviin tunteisiin asti.
Päähenkilö on piristävästi teinityttö Mary Katherine eli M.K., joka joutuu vastoin omaa tahtoaan muuttamaan isänsä luo maalle. Omaperäinen isukki asuu lähellä suurta metsää, jossa hänen mukaansa asustaa peukaloisten heimo.
M.K. tempautuu keskelle lehtikansan selviytymistaistelua. Metsä on pelastettava sitä uhkaavilta ilkimyksiltä. Myös itse peukalon kokoiseksi kutistuvalla tytöllä on tässä kaikessa pian mitä keskeisin rooli.
Kuvittaja-kirjailija William Joycen lastenkirjaan perustuva 3D-animaatio tallaa vankasti Cameronin Avatarin ja Bessonin minimoi-hahmojen jalanjäljillä. Mieleen häivähtää myös parin vuoden takainen hurmaava japanilaisanimaatio Kätkijät.
Salainen valtakunta on äärettömän visuaalinen, paikoin suorastaan ihanan ylenpalttinen. Kasvillisuus huikaisee ja ihmeelliset önniäiset ilahduttavat etenkin perheen pienimpiä. Jopa paljon parjattu 3D antaa oman lisäarvonsa kokonaisuuden kirjoon.
Sanoma on selkeä ja siihen on helppo yhtyä: ekosysteemin ydintä on puolustettava, sillä kaikki me olemme yhtä luonnon harmonisessa kiertokulussa. Aika pinnalliseksi tämä ykseys-fiilistely tietenkin jää.
Huumorilla kevennetään vakavampia sävyjä, etenkin jännitystä puretaan hupaisien sivuhahmojen kautta. Vaikka kyseessä on melkoinen animaatioklisee, niin mikäs siinä kun se toimii. Salaisessa valtakunnassa originellejä otuksia piisaa.
Ennalta arvattavuus laskee loppuarvosanaa, joka jää silti reilusti plussan puolelle. On myös mukava jälleen nähdä jenkkianimaation pääroolissa tyttö kuten tapahtui Oscar-voittaneessa Bravessa. Ennakkonäytöksen lapsiyleisö oli elävä todiste siitä, ettei sankarin sukupuolella ole todellakaan väliä, kunhan elokuva itse on kyllin koukuttava.
Teksti: Outi Heiskanen