Jörg Meuthen on Vaihtoehto Saksalle –puolueen (AfD) puheenjohtaja yhdessä Frauke Petryn kanssa. 56-vuotias taloustieteilijä edustaa AfD:n perinteistä kannattajakuntaa, joka vastustaa ennen muuta yhteisvaluutta euroa. Pakolaispolitiikassa hän edustaa puolueensa maltillista siipeä.
Meuthen nosti AfD:n vuonna 2016 Baden-Württembergin maapäiville 15,1 prosentin kannatuksella. Kehlin yliopiston professori on puolueensa maapäiväryhmän puheenjohtaja.
Professori Meuthen, julkisuudessa väitetäään toistuvasti, että teidän puolueellanne ja sen avainjäsenillä on kiinteä suhde Venäjään. Väitetään jopa, että te saatte rahaa Venäjältä ja presidentti Vladimir Putinilta Putinilta. Mitä te sanotte tähän?
Minä voin vakuuttaa ja sitoutua tähän vakuutukseen, että minun puolueeni ei saa rahaa Venäjältä enkä minä itse saa rahaa Venäjältä. En kuitenkaan voi puhua jokaisen 26000 puoluejäsenen puolesta. Minä en tiedä, miten he rahoittavat toimintaansa. Se, että puoluetta rahoitettaisiin Moskovasta, on satu, jota meidän vastustajamme mielellään kertovat. Siinä ei ole mitään perää. Meillä on kyllä eri näkemys Venäjä-politiikasta kuin muilla. Me vastustamme Venäjän vastaisia pakotteita. Huonot Venäjä-suhteet eivät koskaan ole olleet Saksalle hyväksi ja nyt ne ovat liittokansleri Angela Merkelin politiikan vuoksi huonot.
Teille siis ei ole mitenkään epämukavaa, että puolueenne johtava aktiivijäsen matkustaa Krimille putinilaisten järjestämään kokoukseen ja toinen puheenjohtaja vierailee Moskovassa keskustelemassa Putinin lähipiirin kanssa?
Puheenjohtaja Frauke Petry oli tosiaan Moskovassa. Hän puhui Duman edustajien kanssa. Hänellä on siihen täysi oikeus. Minulla ei ole sen suhteen mitenkään epämukava olo. Tekisin sen myös koska tahansa itse samalla tavalla kuin käyn keskusteluja Ranskan, Britannian tai Yhdysvaltain parlamenttiedustajien kanssa.
Vertaatte ranskalaisia ja yhdysvaltalaisia parlamentaarikkoja venäläisiin. Onko se teille täysin sama asia?
Kaikissa näissä on ongelmia ja puutteita joista en ole samaa mieltä, myös Venäjällä. Reaalipolitiikkaan kuuluu että puhutaan mieluummin toisten kanssa kuin toisista.
Puolueenne nousi maapäiville Saarlandin osavaltion hiljattain pidetyissä vaaleissa, mutta 6,2 prosentin kannatus ei ollut kovin mairitteleva. Myös mielipidemittauksissa kannatuksenne hupenee. Miten selitätte tämän?
Me pääsimme Saarlandin maapäiville ihan kohtuullisella tuloksella. Vihreät putosivat pois eivätkä liberaalit päässeet takaisin. Pienet puolueet pärjäsivät yleisesti ottaen huonosti. Se johtuu siitä, että julkinen huomio keskittyy nyt sosiaalidemokraattien kansleriehdokkaan Martin Schulzin ja liittokansleri Merkelin väliseen vastakkainasetteluun.
Mutta eikö ole myös niin, se nähtiin jo Hollannin vaaleissa, että ulkomaalaisten, islamin ja EU:n vastustamisella ei enää pärjää. Näistä teemoista on puhallettu ilmat pihalle?
Olen eri mieltä. Hollannissa Geert Wildersin puolue sai 13 prosentin kannatuksen. Periaatteessa he olivat vaalivoittajia, vaikka mielipidemittauksissa kyllä ennustettiin, että puolue voisi nousta suurimmaksi. Pääministeri Mark Rutten keskusta-oikeiston kannatus laski ja sosiaalidemokraatit romahtivat. En siis yliarvioisi näitä tuloksia, mutta myönnän kyllä, että meidän kannatuksemme on laskenut mittauksissa.
EU:n ja euron kannattajat nostavat kuitenkin päätään ja pakolaiskeskustelu on laantunut. Menetättekö te ne teemat, joilla olette tähän asti kasvattaneet kannatustanne?
Pakolaispolitiikka ei missään tapauksessa ole pois pöydältä. Se pysyy agendalla – valitettavasti pitää sanoa. Ongelmat eivät ole ratkenneet itsestään. Pakolaisista ja maahanmuuttajista tulee liittopäivävaalien keskeisin kysymys.
Eikö teidän pitäisi nyt tuoda juuri näitä asioita agressiivisemmin esiin? Puolueenne edustajat esittävät tasaisin väliajoin vähintäänkin puolirasistisia näkemyksiä ja keräävät paljon huomiota. Tarvitaanko nyt lisää näitä ulostuloja, jotta te saatte äänestäjät heräteltyä?
Taivaan tähden ei. Sanon nyt hyvin selkeästi, että minkäänlaisella rasismilla ei ole tilaa minun puolueessani. Rasistiset tai edes puolirasistiset näkemykset eivät saa olla AfD:n vastaus eivätkä ne sitä ole. Me emme vastusta tänne tulevia ihmisiä. Kysymys on siitä, paljonko pakolaisia Saksa pystyy ottamaan. Sen yli on menty jo reilusti. Me vastustamme nykyistä politiikkaa, jonka vuoksi koko tilanne on karannut käsistä.
Oletteko te puolueen johdossa yhdessä Frauke Petryn ja varapuheenjohtaja Alexander Gaulandin kanssa tästä samaa mieltä?
Olemme. Meillä ei ole mitään näkemyseroa pakolais- ja ulkomalaaispolitiikasta eikä mistäään muustakaan.
Entä sitten EU- ja eurovastaisuus? Onko myös näissä asioissa tuuli kääntynyt?
Ei ole. Me haluamme edelleen eroon eurosta. Ongelmia riittää pankkien pelastamisesta Kreikkaan. Torjumme euron kategorisesti sen nykyisessä muodossa, mutta emme halua eroon koko EU:sta. Sen me haluamme uudistaa. EU:sta voidaan järjestää kansanäänestys, jotta kansa saa kertoa, millaisen unionin he haluavat. Jos minulta nyt kysyttäisiin kansanäänestyksessä, pitäisikö EU:sta erota, vastaisin ei.
Mitä EU:ssa pitäisi uudistaa?
Sääntelyä on liikaa. Ei EU:n tarvitse määrätä paljonko tehoa pölynimurissa saa olla tai miten paksu pizzapohja on.
Tässä te ette juuri eroa suurista puolueista, vaikkapa sosiaalidemokrateista? Eli olette tosiaan menettämässä muille nämä teemat, joilla kannatuksenne on kasvanut?
Emme missään tapauksessa ole. Toisin kuin SPD, me haluamme kansallisvaltioiden Euroopan. Ja pitää muistaa, että demarien kansleriehdokas Schulz on EU-parlamentin puhemiehenä ollut luomassa näitä ongelmia.
Millaista kannatusta puolueenne nyt tässä tilanteessa sitten tavoittelee?
Tottakai pyrimme kaksinumeroiseen prosenttilukuun. Oleellista on, miten ihmiset äänestävät 24. syyskuuta. Sitä ennen voi vielä tapahtua paljon. Pitkän tähtäimen tavoitteemme on nousta askel askeleelta isoksi kansanpuolueeksi eli samalle tasolle kuin demarit ja Merkelin oikeistounioni.