Pieni joukko saksalaisia on vaatinut Venäjä-pakotteista luopumista energiahintojen kompensoinniksi.
Suomalais-saksalaisen perheen kodissa Berliinissä kokataan arki-iltana edullista ruokaa, suomalaista kaalilaatikkoa.
Ruoan hinta ja inflaatio Saksassa ovatkin puhuttaneet myös Müssenerin perhettä.
Kaksilapsisen perheen vanhemmat kertovat, että inflaatio Saksassa on näkynyt etenkin ruoan hinnan nousuna.
– Saksassa ruokakaupoissa oli hyvin edullista moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Jos aiemmin kauppareissuun saattoi mennä 30 euroa, nyt siihen menee noin 50 euroa, kuvailee saksalainen Florian Müssener hinnan nousua.
– Myös bensan hinta on noussut, minkä vuoksi olemme alkaneet käyttää joukkoliikennettä enemmän, sanoo puolestaan Florianin suomalainen puoliso Sara Müssener.
Euroopan energiakriisi on osunut pahasti Venäjän kaasusta riippuvaiseen Saksaan, ja monet kansalaiset ovat olleet huolissaan kasvavista energiakustannuksista. Ne mietityttävät myös Müsserin perheessä, vaikka vielä ei ole tiedossa, paljonko lämmityksen hinta voi nousta. Talo lämpenee kaasun sijasta öljyllä. Senkin hinta on noussut.
– Odotamme ja seuraamme tällä hetkellä vaikutuksia. Lämmityksemme hinta nousee, mutta emme tiedä vielä tarkalleen kuinka paljon, sanoo Florian Müssener.
– Taloyhtiömme mukaan lämmityksen hinta voi jopa tuplaantua, sanoo taas Sara Müssener.
Venäjän kaasuriippuvuus löi kovaa
Hinta Saksan riippuvuudelle venäläisestä energiasta on ollut kova, ja sillä on ollut laajat seuraukset. Ennen Ukrainan sotaa yli puolet maan kaasusta tuli Venäjältä. Esimerkiksi riippuvuus Nord Stream -putkista ja niiden lobbaus ovat herättäneet kriittistä keskustelua ympäri Eurooppaa, Suomessakin.
Saksa on viime kuukausina pyrkinyt kompensoimaan menetyksiä, joita on koitunut venäläisestä kaasusta luopumisesta. Kaasua on ostettu Venäjän sijaan esimerkiksi Norjasta ja Qatarista. Lisäksi vaikka Saksa oli jo luopumassa ydinvoimasta, on se nyt antanut lisäaikaa kahden ydinvoimalan toiminnalle.
Kesällä maan viranomaiset varoittivat, että kaasulla talonsa lämmittävien maksut voivat kuukausitasolla jopa triplaantua. Maa ennakoi ensi vuodelle taantumaa ja seitsemän prosentin inflaatiota. Maan talousministeri Robert Habeck sanoi keskiviikkona, että Saksa käy parhaillaan läpi vakavaa energiakriisiä, joka uhkaa kehittyä talouden ja yhteiskunnan kriisiksi.
Saksa onkin nyt ilmoittanut 200 miljardin euron tuesta, jolla kompensoidaan kohonneita energianhintoja kotitalouksille ja yrityksille. EU:n sisällä päätös on nostanut huolia, koska unioni kaipaisi yhteisiä energiapäätöksiä ja pelkää Saksan päätöksen vääristävän markkinoita.
– Tällä hetkellä on epäselvää, miten tuki käytännössä jaetaan. Tilanne on ollut hyvin sekava, Florian Müssener kuvaa.
Hän arvioi, että Saksan poliitikkojen tarkoitusperät ovat olleet hyvät näiden hankkiessa halpaa energiaa Venäjältä, mutta luonnollisesti tilanne on nyt toinen.
– Nyt olemme huomanneet, että paljon Saksan vauraudesta ja taloudesta on rakennettu Venäjältä tulevasta halvasta energiasta. Tilanne on shokeerannut monia.
Lue myös: Saksa ennustaa ensi vuodeksi taantumaa ja seitsemän prosentin inflaatiota
Protesteja, jossa vaadittu Venäjä-pakotteiden luopumisesta
Pieni osa kansalaisista on kuitenkin ilmaissut tyytymättömyyttään nousseisiin elinkustannuksiin ja jopa vaatinut Venäjän vastaisista sanktioista luopumista. Berliinissä järjestettiin lokakuun puolivälissä noin 10 000 ihmistä kerännyt, maan laitaoikeistopuolue AfD:n vetämä mielenosoitus, jossa protestoitiin nousseita elinkustannuksia vastaan. Mielenosoituksessa vaadittiin myös, että Venäjän vastaisista pakotteista luovuttaisiin. Näin ajattelevia löytyy sekä Saksan äärioikeistosta että laitavasemmistosta.
Yleisesti pakotteiden vaikutukset kuitenkin ymmärretään ja hyväksytään. Kyselyissä yli puolet saksalaisista on tukenut pakotteita Venäjää vastaan, vaikka se tarkoittaisi kalliimpia energialaskuja.
Lue myös: Hinnat nousevat, leipäjonot pitenevät, työttömyys lisääntyy ¬– näin lapsiperheiden ahdinko syvenee
Saksan yritykset ymmärtää Venäjää ärsyttävät osassa Eurooppaa
Saksan Venäjä-politiikka on herättänyt myös päinvastaista keskustelua Euroopassa, jossa politiikkaa on pidetty liian ymmärtäväisenä ja Venäjää myötäilevänä.
Sara Müssener arvioi, että Saksa pyrkii äärimmäiseen varovaisuuteen Venäjän kanssa, koska maa kokee, että jossain vaiheessa Venäjän kanssa on neuvoteltava. Siksi keskusteluyhteyttä on pidettävä auki.
Tämä on eronnut paljon esimerkiksi Itä-Euroopan maiden näkemyksestä.
Myös Florian Müssenerilta löytyy ymmärrystä Saksan Venäjä-politiikalle.
– Minun ei tietenkään saksalaisena tule kertoa itäeurooppalaisille, mitä ajatella Venäjästä. Mielestäni on hyvä, että lähetämme aseapua Ukrainalle.
– Ilmassa on aina ydinsodan uhka. Mielestäni emme voi sallia tilanteen eskaloitumista siihen, hän lisää.