Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Keskustan puheenjohtaja Saarikko: On reilua sanoa, että eläkeputki poistuu – "Toivottavasti ei tarvitse jouluaattona olla tästä sopimassa"

Lehtikuva
Julkaistu 02.12.2020 18:25(Päivitetty 02.12.2020 20:04)

MTV UUTISET – STT

Pääministeri Marinin mukaan hallituksella on hyvät valmiudet päättää kokonaisuudesta.

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan hallituksen tavoite yli 55-vuotiaiden työllistämisestä on niin iso, että se edellyttää eläkeputken poistamista. Saarikon mielestä se on reilua sanoa ääneen. Hän kommentoi asiaa mennessään hallituksen neuvotteluihin Säätytalolle.

Saarikon mukaan olennaista on saada aikaan ratkaisu, joka takaa että yli 55-vuotiaat kannattaa pitää töissä ja heitä kannattaa palkata, mutta myös, että he jaksavat työelämässä pidempään.

Hänen mukaansa hallituksen ratkaisun tulee olla aidosti työllistävä koronakriisin jälkeen. Samalla sen tulee olla valtion talouden kannalta järkevä siten, että lisätyöpaikat eivät maksa valtiolle.

– Parhaimmillaan se tuottaa merkittävän lisätyöllisten joukon. Tästä on selkeät reunaehdot hallituksen budjettiriihessä sovittu, 10 000:n lisätyöllisen tarve niin, että valtion taloutta ei rasiteta, Saarikko sanoi.

Hän huomautti, että hallituksen pöydässä ei ole osapuolia niin kuin järjestöjen pöydässä, vaan yksi yhteinen tavoite.

– Kovasti tehdään töitä sen eteen, että se saataisiin nopeasti kasaan.

Hallitus neuvottelee keskiviikkoiltana ensin koronarokotteista, minkä jälkeen puheenjohtajaviisikko jää keskustelemaan siitä, miten työmarkkinajärjestöiltä hallitukselle siirtyneen ikääntyneiden työllisyyttä parantavan paketin valmistelussa edetään. Hallitus on luvannut ratkaisuja tämän vuoden puolella.

– Oma kaunis ajatus on, ettei näitä nyt jouluaattona tarvitsisi olla täällä sopimassa, Saarikko sanoi.

Ei ole ensimmäinen kerta

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei suoraan eläkeputken poistamisesta puhu. Hänen mukaansa hallituksen tavoitteena on hakea tasapainoinen ratkaisu, joka parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta, asemaa työmarkkinoilla ja toisaalta työntekijöiden muutosturvaa ja turvaa yleensä.

Hallitus aikoo käyttää järjestöjen esityksiä pohjana valmistelussa.

– Siellä on eväitä myös hallituksen työn jatkolle. Katsoisin, että hallituksella on hyvät valmiudet päättää tästä. Me emme ole ensimmäistä kertaa tämän kokonaisuuden kanssa tekemisissä, Marin sanoi.

Budjettiriihessä asiaa käsiteltiin, ja tuolloin hallitus antoi työmarkkinajärjestöille marraskuun loppuun asti aikaa neuvotella keinoista, joilla työuran loppupäässä olevien uraa pidennetään niin, että saadaan 10 000–12 000 lisätyöllistä.

Sekä palkansaajajärjestöjen että työnantajajärjestöjen esityksissä lähdetään siitä, että jollakin aikavälillä eläkeputki poistuu.

Lopulliset ratkaisut jäivät hallitukselle, sillä järjestöt eivät päässeet sopuun muutosturvan hinnasta eli muun muassa siitä, mitä irtisanottavalle työntekijälle annettava koulutus saisi maksaa työnantajalle.

Jos eläkeputkesta päätetään luopua, hallituksen on päätettävä muun muassa siitä, milloin eläkeputki poistuisi ja tapahtuisiko se kerralla vai asteittain.

Eläkeiän kynnyksellä työttömyysturvan lisäpäivät ovat varmistaneet vakaan tien eläkkeelle, mutta myös laskeneet kynnystä ikääntyneimpien työntekijöiden irtisanomiseen.

Alaikärajaa on nostettu usein, viimeksi tämän vuoden alussa. Tällä hetkellä vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt on oikeutettu lisäpäiviin 62-vuotiaana. Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus alkaa 61-vuotiaana. Lisäpäivärahaa voi saada 65-vuotiaaksi.

Lisää aiheesta:

Hallitus pääsi sopuun eläkeputken poistosta – uudistusta vastustanut Li Andersson: "Kokonaisuus on siedettävä, mutta ei erityisen mieluisa"Vanhanen uskoo, että eläkeputkiongelma ratkeaa helposti hallituksessa – "Työmarkkinajärjestöt antoivat hyvät eväät"Analyysi: Hallituksella on aikaa vain kuukausi – pitääkö yritysten maksaa eläkeputki-ratkaisusta vai hoidetaanko työntekijöiden lepyttely velkarahallaTyömarkkinajärjestöjen eläkeputki-neuvottelujen määräaika päättyy tänään – kykenevätkö järjestöt tekemään päätökset vai joutuuko hallitus puuttumaan peliin?STTK:n Palola: Työttömyysputken poistamiselle äärimmäisen vaikeaa löytää vaihtoehtojaSAK:n Eloranta: Syksyn kierroksella tavoitellaan palkankorotuksia, mutta palkkajuhliin ei juuri uskota – "Jos palkkakierroksella sössitään, sieltä tulee kymmeniätuhansia työttömiä"
Marinin hallitusAnnika SaarikkoKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Marinin hallitus
  • Eilen00:01
    Talous

    Nyt se on laskettu: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajilla ja työttömillä heikkenee

  • 17.5.00:01
    Politiikka

    Kysely: Orpon hallitus häviää kansan mielestä Marinin hallitukselle lähes kaikessa

  • 5.5.14:58
    Politiikka

    Hedelmöityshoitojen Kela-korvaus herättää hämmennystä

  • 22.4.16:10
    Kehysriihi

    Näin kehysriihen neuvottelut pyörivät kulissien takana – ilmasto voi aiheuttaa suurimmat väännöt

  • 14.4.20:21
    Vaalit 2025

    MTV:n politiikan toimittaja: Perussuomalaisten vaalitappion taustalla muutakin kuin hallitusvastuu