Metsälän säilöönottoyksikössä oli tänään iltapäivällä 27 asiakasta.
Yksikössä on 46 asiakaspaikkaa. Keskimäärin siellä viivytään noin viisi päivää.
Säilöönottoyksikön palveluita tarvitaan, kun henkilöllä ei ole lupaa olla Suomessa, mutta hän ei tahdo vapaaehtoisesti lähteä. Tänä vuonna Metsälässä oli marraskuun loppuun mennessä ollut 849 asiakasta.
-Henkilökuntamme näkee työssään paljon ihmiskohtaloita ja meidän työmme on olla heidän tukenaan käännyttämisprosessissa, kuvailee keskuksen väliaikainen johtaja Veikko Pyykkönen.
Käännytettävien tilanne ei ole helppo, mutta vaativaa on henkilökunnallakin.
-Ammatillistuminen auttaa jaksamaan. Toki tiukat tilanteet koskettavat, mutta ammattimaisen otteen ansiosta niitä jaksaa päivästä toiseen, kertoilee Pyykkönen.
Jotakin työntekijöiden asenteesta ja osaamisesta kertonee sekin, että yksikköön tulee postikortteja ympäri maailman, joissa kiitellään yksikössä vietetystä ajasta.
Vaikka käännytettävä on todennäköisimmin henkilö, jonka turvapaikka-anomus on jo vireillä toisessa EU-maassa, toisenlaisiakin tapauksia on. Ulkomaalainen saattaa päätyä säilöönottoyksikköön siksi, että hän on yrittänyt maahan vaikka hänellä on maahantulokielto. Myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on säilöönottokeskuksen asiakkaissa.
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua nopeasti syksyllä useimmiten mainitut kansallisuudet julkisessa keskustelussa ovat olleet irakilainen ja afganistanilainen. Helsingissä Metsälän säilöönottoyksikössä on kuitenkin tänä vuonna kirjattu asiakkaiksi muun muassa virolaisia, gambialaisia, romanialaisia, algerialaisia, irakilaisia, venäläisiä, marokkolaisia, albanialaisia, nigerialaisia ja muita muita kansallisuuksia. Mutta tilastojen valossa ei esimerkiksi yhtään afganistanilaista.
Säilöönotto harvinaista
Suomeen on tänä vuonna tullut yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Tätä ennen hakemuksen jätti noin 3000 pakolaiseksi pyrkivää vuosittain.