Hallituksen kaavailema kertakorvaus suurten sähkölaskujen kanssa kärvisteleville sähkönkäyttäjille saa osakseen tiukkaa kritiikkiä lausuntokierroksella. Malli aiheuttaisi ongelmia sekä sähkönmyyjille että julkiselle hallinnolle, todetaan lausuntokierroksella kertyneissä vastauksissa.
Mallin ongelmia nostavat esille sähkönmyyjien lisäksi myös perintäyhtiöt, sähköyhtiöiden tietojärjestelmien toimittajat sekä viranomaiset.
Pienten energiayhtiöiden järjestö Paikallisvoima huomauttaa, että hallitus on pannut toimeen jo kolme erilaista sähkötukea, kun käyttöön on tullut arvonlisäveron alennus, kotitalousvähennykseen liittyvä sähkövähennys ja pienituloisten sähkötuki.
– Nyt esitetään neljättä, takautuvaa tukijärjestelmää, jonka toimeenpanijaksi määrättäisiin yksityisoikeudelliset sähköyhtiöt. Pidämme tällaista, monikanavaista päällekkäisten tukijärjestelmien rakentamista ohimenevän, muutaman kuukauden kestävän ongelman hoitamiseen vaivalloisena ja kansantaloudellisesti epäviisaana, kirjoittaa järjestön toiminnanjohtaja Toivo Hurme.
Hurme toteaa, että esitetty tukimalli on kovin monimutkainen, kun muissa maissa on päädytty huomattavasti yksinkertaisempiin malleihin. Lisäksi on kyseenalaista, voidaanko julkista hallintotehtävää määrätä sähköyhtiöiden hoidattavaksi, hän huomauttaa.
Lue myös: Kiertävien sähkökatkojen riski on nyt pieni, sähkön saatavuus ei uhkaa vaarantua – apuna suomalaisten sähköpihiys: "Rakensivat pikavauhtia yhden Olkiluoto 3:n tehon"
Hinnoittelupaine kasvaa
Kaupunkien energiayhtiöiden järjestö Energiakaupungit arvioi lausunnossaan, että sähköhyvitys ja maksuaikojen pidennys aiheuttaa sähkönmyyjille niin suuria kustannuksia, että ne ylittävät toimintavuoden budjetoidun liikevoittotason.
– Tämänkaltaiset kustannukset lisäävät hinnoittelupainetta loppuasiakkaille, kirjoittaa toiminnanjohtaja Aku Aarva.
Tuen on määrä tulla maksuun myöhemmin keväällä hyvittämään tammi-huhtikuun ajaksi ennakoitua korkeita hintoja. Kuluttajan ei tarvitse hakea tukea erikseen, vaan se maksettaisiin automaattisesti hyvityksenä sähkölaskussa. Valtio maksaisi sähköyhtiöille korvauksen jälkeenpäin, ja tarkoitukseen on alustavasti varattu 400 miljoonaa euroa.
Kertakorvaus perustuu marraskuun ja joulukuun kulutukseen, ottaen huomioon marras-tammikuun sähkön hinta. Sitä ei makseta, jos sähkön hinta on ollut alle 10 senttiä kilowattitunnilta. Omavastuu on 90 euroa, ja hyvitystä maksettaisiin puolet rajan ylittävältä osalta. Tukikatto on 700 euroa kuukautta kohti, ja sähkönsiirtoa koskevat maksut on rajattu tuen ulkopuolelle.
Pakettiin kuuluu myös yrityksille suunnattu mahdollisuus pidentää sähkölaskujen maksuaikaa.
Lue myös: Hintojen nousu voi syödä tavallisten työssäkäyvien ihmisten talouden joustovaran – "Siinä ei enää oikein jää jäljelle mitään"
Hallintokuluista voi kertyä iso lasku
Myös oikeusministeriö kiinnittää huomion kysymykseen sähköyhtiöiden roolista julkisen hallinnon tehtävän toimeenpanijana. Ministeriö nostaa myös esiin kysymyksen, pitäisikö sähköyhtiöille maksaa korvauksia niille väistämättä syntyvistä hallinnollisista kustannuksista eikä vain varsinaisesta sähköhyvityksestä.
Valtiokonttori pyytää vuorostaan selvennystä muun muassa siitä, olisiko korvauksen perusteena hinta arvonlisäveron kanssa vai ilman.
Jos sähköyhtiö sattuisi menemään konkurssiin tai lopettamaan toimintansa ennen korvauksen maksua, olisi sähköhyvitykseen oikeutettu asiakas esityksen mukaan oikeutettu hakemaan hyvityksensä Energiavirastolta. Energiavirasto katsoo kuitenkin, ettei tehtävän antaminen sen hoidettavaksi olisi tarkoituksenmukaista.
Virasto huomauttaa, ettei sillä ole minkäänlaista järjestelmää eikä riittävää budjettia hoitaa tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien yksittäisten kuluttajien hyvitysmaksuja. Kustannukset voisivat nousta jopa pariin miljoonaan, jos käsiteltäviä tapauksia olisi esimerkiksi 10 000, virasto laskee.
Lue myös: Suomen Pankin Olli Rehn MTV:lle: Liian laajat energiatuet pahentavat inflaatiota
"Erittäin vaikea toteuttaa virheettömästi"
Lausunnoissa huomautetaan, että sähköyhtiöille syntyy vaikeuksia hallinnoida laskutusta ja hyvityksiä. Sähkön myyjiä on Suomessa noin 60, ja ne myyvät sähköä noin 3,7 miljoonaan käyttöpaikkaan lähettäen vuodessa yli 30 miljoonaa sähkölaskua. Laskujärjestelmät on automatisoitu, ja niiden muuttaminen vaatii erikoistunutta kehitystyötä.
Nykyisiä tietojärjestelmiä ei ole rakennettu hyvityksiä varten. Avoinna on esimerkiksi se, miten toimittaisiin jos laskutusvälit eivät ole tasakuukausia tai jos käytössä on arviolaskutus.
Lisää pulmia voi syntyä, jos asiakas vaihtaa myyjää tuen määräytymisjakson aikana tai jos asiakkaalla on rästilaskuja. Monet yhtiöt joutuisivat palkkaamaan pikavauhtia uutta henkilöstöä hoitamaan hyvityksiä ja asiakaspalvelua, lausunnoissa huomautetaan.
Energiayhtiö Helen toteaa omassa lausunnossaan, että sähkölaskujen takia heikoimmassa asemassa olevia tulisi tukea valtion toimesta, sen sijaan että sosiaaliturvan maksaminen siirretään uutena velvollisuutena sähköyhtiöille.
– Ehdotettu malli olisi erittäin vaikea toteuttaa virheettömästi ja sekoittaisi kaikkien asiakkaiden laskutusta, Helen varoittaa.
Kela huomauttaa lausunnossaan, että takautuvan sähköhyvityksen ja perustoimeentulotuen yhteensovittaminen voi osoittautua haastavaksi.
