Sähkösilmukkahoito estää syöpää – vaikuttaako se lasten saamiseen? Lääkäri kertoo

Suomessa tehdään joka vuosi noin 2 800 sähkösilmukkahoitoa. Niillä hoidetaan pääsääntöisesti papa-kokeessa havaittuja vahvoja ja keskivahvoja solumuutoksia.

– Sähkösilmukkahoito saatetaan tehdä myös silloin, jos papa-näytteissä on koko ajan vahvempia muutoksia, joita ei kuitenkaan kolposkopialla tai koepaloilla pystytä havaitsemaan. Tällöin sähkösilmukkahoidolla poissuljetaan se mahdollisuus, että jossakin syvemmällä rauhaskäytävässä olisi jokin pieni alue, joka syöttää soluja, joista myöhemmin saattaisi kehittyä vahvempi muutos, dosentti ja osastonylilääkäri Pekka Nieminen HYKSin Naistenklinikalta kertoo.

Lue myös: Mitä papa-kokeen tulos tarkoittaa? Näin tulkitset

Käytännössä sähkösilmukkahoidossa poistetaan paikallispuudutuksessa sähkösilmukalla pieni kudospala kohdunsuulta.

Vaikuttaako sähkösilmukkahoito hedelmällisyyteen ja raskaaksi tulemiseen?

– Ei. Maailman parhaissa lääketieteellisissä lehdissä on julkaistu Suomessa tekemiämme tutkimuksia siitä, että sähkösilmukkahoito ei vaikuta lainkaan hedelmällisyyteen. Hoidetut naiset tulevat ihan yhtä helposti raskaaksi kuin ei-hoidetut ja saavat ihan yhtä paljon lapsia, Nieminen vastaa.

Ennenaikaisia synnytyksiä hieman enemmän

Ennenaikaisen synnytyksen riskiä sähkösilmukkahoito sen sijaan näyttää jonkin verran nostavan. Riskin suuruus riippuu sähkösilmukkahoidon syvyydestä, joka taas riippuu esiastemuutoksen sijainnista.

– Valtaosa sähkösilmukkahoidoista tehdään sen verran matalina, että niillä ei ole vaikutusta ennenaikaisuuden riskiin. Riskin suuruutta kuvastaa se, että kun tällä hetkellä normaalin suomalaisen naisväestön synnytyksistä noin seitsemän–kahdeksan prosenttia on ennenaikaisia, niin sähkösilmukkahoidon jälkeen – jos hoito on jouduttu tekemään syvempänä – synnytyksistä noin 13–14 prosenttia on ennenaikaisia, Nieminen sanoo.

Lue myös: Kohdunkaulan syöpä vaanii nuoria naisia – isoimmalta riskitekijältä ei välty juuri kukaan

Sähkösilmukkahoidon jälkeiset ennenaikaisuudet eivät myöskään ole kovin varhaisia vaan sijoittuvat yleensä raskausviikoille 35–36, jolloin vaikutusta lapseen ei käytännössä juuri ole.

– Mutta kun tällainenkin riski on olemassa, sähkösilmukkahoitoja ei tietenkään pidä tehdä turhaan.

”Jos tehdään huonosti tai ei ollenkaan, voi tulla syöpä”

Lääkärin ammattitaitoon kuuluu osata punnita hyötyjä ja haittoja sekä sitä, milloin ja minkälainen sähkösilmukkahoito kannattaa tehdä.

– Jos sähkösilmukkahoito tehdään huonosti tai sitä ei tehdä ollenkaan, naiselle voi tulla syöpä. Jos sähkösilmukkahoitoja tehdään liian paljon tai liian aggressiivisesti, voi tulla ennenaikaisia synnytyksiä, jotka huonolla tuurilla voivat johtaa – mutta yleensä siis eivät johda – vakaviinkin ongelmiin syntyvällä lapsella.

Tarvittaessa sähkösilmukkahoitoja voi tehdä useammankin samalle naiselle tämän elämän aikana.

– Kohdunkaula palautuu sähkösilmukkahoidon jälkeen ihan entiselleen. Sinne ei jää mitään kuoppaa tai muuta jälkeä, vaan se näyttää siltä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, Nieminen sanoo.