Kuluttaja-asiamies Katri Väänäsen mukaan pikavippejä markkinoidaan turhan ärhäkästi. Hän pohtii blogikirjoituksessaan, annetaanko suomalaisten kuluttajien harkita rauhassa luotonottoa ja onko tieto luoton todellisista kustannuksista ymmärrettävää.
– Takuusäätiö kysyi asiakkailtaan, mitkä syyt heidän mielestään ovat johtaneet taloudellisiin ongelmiin. Vaikka kyseessä ei ollut varsinainen tutkimus, voi siitä saada jonkinlaista suuntaa: 350 vastaajasta yli 40 prosenttia koki, että maksamisen ja luotonoton helppous on yksi keskeinen syy ongelmiin, Väänänen kirjoitti.
"Mainostulvassa korostetaan nopeutta ja vaivattomuutta"
Väänäsen mukaan tulos ei ole yllätys.
– Pikaluottojen mainostulvassa korostetaan luotonsaannin nopeutta ja vaivattomuutta. Rahat saa tilille muutamassa minuutissa ilman tositteita. Viesti on myös selvä: on ihan tavanomaista rahoittaa tarpeitaan jatkuvilla luotoilla. Myös verkkokaupoissa voi shoppailla huoletta, vaikka siihen ei olisi varaa, sillä ainahan laskun voi maksaa myöhemmin luotolla.
Väänäsen mukaan on tyypillinen kuvio, etteivät kuluttajat juuri mieti luoton kustannuksia, koska takaisinmaksu tapahtuu joskus tulevaisuudessa.
– Tähän ei tosin tarjota kovin hyviä mahdollisuuksiakaan, sillä kuluttajien on vaikea mieltää kustannusten todellista määrää, jos markkinoinnin pääviestinä on kuukausierän edullisuus.
Maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvussa
Väänänen nostaa esiin, että Asiakastiedon mukaan suomalaisten maksuvaikeudet ovat yleistyneet vuoden 2020 aikana ja maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut edelleen.
– Lähes 392 000 kuluttajalla on maksuhäiriömerkintä. On selvää, että velkaantumista ja maksuhäiriöitä aiheutuu monista erilaisista syistä ja sopimuksista, mutta olisiko toimintaympäristöä mahdollista rauhoittaa esimerkiksi aggressiivisen markkinoinnin rajoittamisella?
Asiakastiedon mukaan peräti 42 000 uutta henkilöä sai maksuhäiriömerkinnän viime vuonna.
"Suoramarkkinointikiellosta pitäisi saada pysyvä"
Koronapandemian takia kiellettiin viime heinäkuussa tilapäisesti kuluttajaluottojen suoramarkkinointi postitse, puhelimitse tai sähköisesti.
– Suoramarkkinointikiellosta pitäisikin ehdottomasti saada pysyvä. Henkilökohtaisiin kanaviin tuputetut kehotukset luotonottamiseen koetaan painostaviksi, ja tämä on omiaan lisäämään harkitsemattomia päätöksiä, Väänänen vaatii.
Hänen mukaansa ongelmaan voitaisiin puuttua muillakin keinoilla.
– Joissakin maissa luottojen mainontaa on rajoitettu eri kanavissa. Latviassa kiellettiin vuonna 2019 kuluttajaluottojen mainonta kokonaan pienin poikkeuksin. Virossa mainonta on puolestaan kielletty tv:ssä ja radiossa, mutta imagomainonta on sallittu. Tämänkaltaisella sääntelyllä Suomessakin olisi mahdollista suitsia vastuuttomasti toimivien yritysten markkinointia.