Kiistelty lakiehdotus luovutetaan tänään eduskunnalle | MTV Uutiset
Saamelaiskäräjälain uudistusta on valmisteltu vuosikausia – tästä kiistassa on kyse
Saamelaiskäräjälakia on pyritty uudistamaan jo noin kymmenen vuotta eri hallitusten johdolla.
Julkaistu 10.11.2022 11:01
Iiris Korteniemi
iiris.korteniemi@mtv.fi
YK:n ihmisoikeuskomitea on ilmaissut huolensa saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumiselle Suomessa. Mitä saamelaiskäräjälaki tarkoittaa ja miksi se on niin vaikea saada läpi?
Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on levinnyt saamelaisaktivisti Petra Laitin julkaisema kuva, jossa Saamen lipun yläpuolella olevassa tekstissä pyydetään apua, "please help us".
Jopa hallituspuolueiden johtajat ovat kirjoittaneet kuvan kommenttikenttään.
– Vihreät tekevät töitä tämän tärkeän lain eteen, meistä tämä ei jää kiinni, Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo vakuuttaa kommenttikentässä.
– Ei tämä ole millään tavalla lipsunut ohi, koko ajan yritetään saada eteenpäin, mutta kaikki hallitusryhmät eivät ole lakiesityksen kannalla..., Li Andersson (vas.) taas kommentoi.
Pääministeri Sanna Marin pyysi aiemmin saamelaisilta anteeksi, ettei lakiesitystä oltu saatu edistettyä. Hallituksen aika lain luovuttamiselle eduskunnalle uhkasi loppua, jotta esitys ehdittäisiin käsitellä tämän hallituskauden aikana. Lakiesitys oli määrä antaa tänään torstaina eduskunnan käsiteltäväksi, mutta keskusta jätti asian pöydälle. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp) mukaan aikalisän kesto on kaksi päivää.
Mistä oikein on kyse? Kokosimme tähän artikkeliin tietoa ja taustoja saamelaiskäräjälain uudistamiseen liittyvästä kiistasta.
Saamelaisilla perustuslaillinen asema alkuperäiskansana
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaiskäräjät on vuonna 1996 perustettu saamelaisten ylin poliittinen elin Suomessa, joka toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Saamelaiskäräjälaki taas säätää Suomen laissa saamelaiskäräjien asemaa ja tehtäviä. Saamelaiskäräjien tehtävä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten alkuperäiskansan asemaa koskevat asiat.
Suomen perustuslaissa on vahvistettu saamelaisten asema alkuperäiskansana. Se, että jokin ryhmä on nimenomaan alkuperäiskansa, määritellään esimerkiksi kansainvälisessä ILO-sopimuksessa. Sen mukaan alkuperäiskansan tulee esimerkiksi polveutua siitä väestöstä, joka asui maa-alueella maan valloituksen, asuttamisen tai valtionrajojen muodostumisen aikaan. Alkuperäiskansa eroaa maan muista väestöryhmistä selkeästi sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten olojensa puolesta.
Suomi ei ole ratifioinut eli vahvistanut ja saattanut voimaan tätä sopimusta.
Useat kansainväliset sopimukset määrittelevät alkuperäiskansojen asemaa ja oikeuksia valtioiden sisällä. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista, joista noin kolmasosa asuu saamelaisten kotiseutualueella Pohjois-Suomen alueella.
Jo kolmas hallitus yrittää muuttaa saamelaiskäräjälakia
Laki saamelaiskäräjistä määrittelee muun muassa sen, kuka saa äänestää tai asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa. Vaaleissa ovat äänioikeutettuja ne henkilöt, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Äänioikeutetut voivat myös asettua itse ehdolle vaaleissa.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Saamelaiskäräjien täyskokous Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 24. syyskuuta 2018.Lehtikuva
Keskeisin kiista on ollut se, kuka määritellään saamelaiseksi, ja kenellä on oikeus merkintään vaaliluettelossa. Ruotsissa ja Norjassa saamelaisuus määritellään kieliperusteisesti, jolloin riittää, että oma tai esimerkiksi isovanhemman kotikieli on saamen kieli. Suomessa kieliperusteen lisäksi laissa on niin kutsuttu lappalaispykälä.
Pykälää kritisoidaan siitä, että lappalainen ei ole sama asia kuin saamelainen, ja siten lappalaiselinkeinoja, kuten poronhoitoa, harjoittaneiden etnisesti suomalaisten jälkeläiset saavat oikeuden äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjillä.
Tällä hetkellä Suomen lainsäädännössä saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:
että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Lähde: Finlex, Laki saamelaiskäräjistä
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kertoo, että nykylaissa oleva lappalaispykälä on hyvin kiistanalainen.
– Tämä lappalaispykälä ei vastaa saamelaisten kulttuurille ominaista tapaa määritellä saamelainen. Eihän saamelaiset oikeastaan ikinä pitäneet mitään verokirjoja, vaan se on ollut tällainen kuningaskuntien tapa hoitaa veronmaksua. Eihän Suomessa voida lähteä siitä, että nykyinen lappalaispykälä kuvaisi aidosti sitä, ketkä ovat saamelaisia.
– Kysymys on siitä, että saamelaisille on itsemääräämisoikeus määritellä itse oman kansansa jäsenet ja instituutioidensa rakenteet, Juuso sanoo.
YK moitti Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta
YK:n ihmisoikeuskomitea on antanut Suomelle toistuvasti moitteita, joissa on muun muassa katsottu Suomen rikkoneen rotusyrjinnän vastaista kansainvälistä sopimusta.
Vuonna 2019 moitteet tulivat siitä, että Korkein hallinto-oikeus (KHO) oli hyväksynyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon sellaisia henkilöitä, joita saamelaiskäräjät ei ollut luetteloon hyväksynyt. Saamelaiskäräjien mielestä KHO:n ratkaisu loukkasi saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana.
YK:n ihmisoikeuskomitea suositteli, että Suomen valtio ryhtyy toimiin saamelaisten itsemääräämisoikeuden parantamiseksi.
Saamelaiskäräjälakia onkin haluttu uudistaa jo noin kymmenen vuotta. Lakimuutosta valmistava toimikunta on saanut lakiehdotuksen valmiiksi jo viime keväänä, mutta hallituspuolueiden kesken ei ole ollut yksimielisyyttä kaikista lakiesityksen kohdista.
Näin lakia halutaan uudistaa lakiesityksessä
Lakiesityksessä saamelaisen määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan Juuson mainitsema lappalaiskohta, ja kielikriteeriä laajennettaisiin neljänteen polveen asti.
Lisäksi laki ei enää määrittelisi sitä, kuka on saamelainen. Sen sijaan laki määrittelisi sen, kenet voidaan merkitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, eli kenellä on oikeus äänestää jäseniä saamelaisten itsehallintoelimeen ja kuka voi itse asettua ehdolle.
Lisäksi lakiin olisi tarkoitus lisätä viittaus saamelaisten itsemääräämisoikeudesta.
Saamelaiskäräjälain uudistamisen taustalla on halu vaikuttaa siihen, että perustuslain velvoitteet, kansainväliset ihmisoikeusjulistukset ja YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus toteutuisivat jatkossa paremmin.
Keskusta ei kelpuuta hallituksen esitystä lakiuudistukseksi
Keskusta ei ole aiemmin halunnut hyväksyä hallituksen lakiesitystä nykymuodossaan.
Kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan (kesk.) keskusta on vastustanut lakiesitystä, sillä toteutuessaan laki antaisi pohjoisaamelaisten enemmistölle oikeuden päättää, ketä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsee.
Kärnän mukaan keskusta haluaa pitää "vähemmistön vähemmistön puolia". Tällä hän tarkoittaa metsäsaamelaisia, inarinsaamelaisia ja niin kutsuttuja statuksettomia saamelaisia.
– Jos tämä lakiesitys menisi läpi, useilta henkilöiltä evättäisiin alkuperäiskansoille kuuluvat oikeudet ja heidän etninen identiteettinsä riistettäisiin, Kärnä sanoo.
Statuksettomilla saamelaisilla viitataan saamelaisesta suvusta polveutuviin ihmisiin, joita ei ole merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eri syistä. Statuksettomalla saamelaisella voi olla saamelainen identiteetti, mutta ei esimerkiksi saamen kieltä äidinkielenään.
Metsäsaamelaiset ovat vanhan Kemin Lapin alueella asuva, saamelaisista polveutunut, ryhmä. He puhuivat aikoinaan keminsaamea, mutta kieli katosi 1700-luvulla, eikä heillä ole enää omaa kieltä. Metsäsaamelaiset itse julistautuivat Suomen alkuperäiseksi saamelaisryhmäksi vuonna 2021, mutta heitä ei ole hyväksytty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Inarinsaamelaiset ja pohjoissaamelaiset ovat ryhmiä, joilla molemmilla on oma kielensä, pukunsa ja osittain erityyppiset elinkeinot. Kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä. He ovat Suomen saamelaisten joukossa kaikkein pienin saamelaisvähemmistö.
Kärnä sanoo, että saamelaiskäräjälakiin liittyvässä keskustelussa tulisi tuoda paremmin esille myös niiden vähemmistöjen ääni, jotka tällä hetkellä määrittelevät itsensä saamelaisiksi. Kärnän mukaan julkisessa keskustelussa on annettu liikaa tilaa "eteläsuomalaisille somevaikuttajille".
Hänen mukaansa lakiuudistus antaisi pohjoissaamelaisten enemmistölle vallan päättää vähemmistöjen puolesta, kuka on saamelainen, ja kenellä on oikeus äänestää saamelasikäräjien vaaleissa.
Kannattavatko kaikki saamelaiset lakiuudistusta?
Saamelaiskäräjälain pitkälle uudistusprosessille on ollut leimallista hyvin erilaiset näkökannat siitä, kenen oikeuksia uudistus toteutuessaan ajaisi.
Uudistuksen lähtökohtana on parantaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana. Eriävät näkökulmat liittyvät muun muassa siihen, ettei eri tahoilla ole yhteneväistä näkemystä siitä, kuka voidaan määrittää saamelaiseksi.
Kaikki saamelaiset eivät ole nykyisen lakiesityksen kannalla. Esimerkiksi inarinsaamelaiset saamelaiskäräjien jäsenet Anu Avaskari ja Inka Kangasniemi kirjoittivat Lapin Kansassa viime kesäkuussa, että lakiuudistus toteutuessaan ei noudata demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Heidän mukaansa lakiuudistus mahdollistaisi "vaaliluettelon täydellisen puhdistamisen", ja useilta saamelaisilta vietäisiin äänioikeus vaaleissa.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Juuson mukaan taas nykyisen lakiesityksen mukaisella lakiuudistuksella varmistettaisiin, että suomalaisessa yhteiskunnassa "saamelaisten, vaaleilla valittu, virallinen ääni" kuuluu päätöksenteon eri prosesseissa.
– Samalla korjataan Suomen ihmisoikeusloukkaustilanne pois päiväjärjestyksestä. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että saamelaisilla on oma edustus ja itsehallintoelin, joka edistää saamen kielen ja kulttuurin säilymistä, Juuso kertoo.
Hallituksen esitys saamelaiskäräjälain uudistuksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle tänään. Valtioneuvosto pitää tänään asiasta tiedotustilaisuuden kello 13:30.
Katso myös: Räppäri Ailu Valle kertoi lokakuussa, millä tolalla on saamelaisten luotto Suomen valtioon:
1:11
Juttua päivitetty kello 15:33: Lisätty tieto hallituksen esityksen jäämisestä pöydälle.
