Saamelaisten äänioikeusasiassa on kyse kansojen itsemääräämisoikeudesta – monimutkaisessa kiista koskee sitä, kuka on saamelainen ja saa äänestää

1:04:10
SuomiAreenassa keskusteltiin Porissa keskusteltiin kesällä 2018 vähemmistöjen identiteetistä.

Päätös poistaa äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa liki sadalta ihmiseltä on ihmisoikeuskysymys kiistan molemmin puolin. Edellisten vaalien yhteydessä YK:n ihmisoikeuskomitea huomautti Suomea.

Saamelaiset äänestävät saamelaiskäräjien jäsenistä tänä syksynä, ja samalla pinnalle tulee jälleen keskustelu siitä, kuka on saamelainen. Oikeus äänestää saamelaiskäräjävaaleissa rinnastetaan usein saamelaisuuteen.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta poisti heinäkuun alussa äänioikeutettujen listalta liki sata ihmistä. He haluaisivat äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, mutta eivät voi, jollei lautakunnan päätöstä kumota oikeudessa.

Listalta poistettujen henkilöiden äänioikeus on ollut poliittinen kysymys jo vuosia. Heidän hakeutumisensa äänioikeutetuiksi on jo aiemmin hylätty aiempien saamelaiskäräjävaalien yhteydessä.

Asia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO päätti vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen tahtoa, että henkilöillä on äänioikeus.

Päätös korjaa ihmisoikeusloukkauksen

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan KHO:n päätös vuonna 2015 loukkasi saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Kyse on saamelaisten halusta ja oikeudesta pysyä suvereenina kansana.

Saamelaiskäräjien enemmistö pelkää, että jos äänioikeutetuiksi hyväksytään ihmisiä, joita yhteisö ei laajasti tunnista jäsenikseen, saamelaisessa päätöksenteossa alkavat tuntua virtaukset, jotka eivät edistä saamelaisten asioita.

YK:n mukaan alkuperäiskansojen pitää voida itse määritellä, ketkä niiden jäseniä ovat.

Ihmisoikeusjuristi Martin Scheininin mielestä paras olisi, jos Suomen valtio olisi jo saanut säädettyä saamelaisia koskevat lait sellaisiksi, että ne takaisivat itsehallinnon toteutumisen.

– KHO työnsi saamelaiskäräjät bussin alle, ja nyt he yrittävät selviytyä tilanteesta itse. Tämä on yksi tapa käyttää itsemääräämisoikeutta, joka saamelaisilla on alkuperäiskansana.

Scheinin toimi itse juristina yhdessä YK:lle toimitetussa valituksessa.

KHO toimii Suomen valtion nimissä ja saamelaiskäräjät äänioikeutettujen saamelaisten. Saamelaiskäräjien enemmistön näkökulmasta kyse on siis siitä, että Suomen valtiovalta on määritellyt saamelaisiksi sellaisia ihmisiä, joita saamelainen yhteisö ei tunnista saamelaisiksi.

Kaikki eivät ole voineet kasvaa saamelaisiksi

Saamelaiskäräjien jäsen Pigga Keskitalo kritisoi vaalilautakunnan päätöstä. Hänenkin mielestään kyse on ihmisoikeusloukkauksesta ja perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuuden rikkomisesta.

– Päätös rikkoo näiden (luettelosta poistettujen) ihmisten yhdenvertaisuutta ja oikeutta kuulua alkuperäiskansaan, hän sanoo.

Hän sanoo myös, että kyse on Suomen valtion oikeusjärjestyksen rikkomisesta, sillä vaaliluetteloon kuulumisesta on jo lainvoimainen päätös aiemmilta vuosilta.

Keskitalon mukaan poistetut liki sata ihmistä täyttävät kyllä saamelaiskäräjälain kohdat, joissa äänioikeutettu saamelainen määritellään.

Laki on hänestä hyvä, mutta sen tulkitseminen on aiheuttanut vaikeuksia etenkin ennen kuin KHO on selkeyttänyt omaa linjaansa.

Saamelaisia on syrjitty ja sulautettu suomalaisiin jo kauan, ja siksi moni on kadottanut saamen kielen ja joutunut aiemmin häpeämään ja piilottelemaan saamelaisuuttaan.

– Tämä vaaliluettelosta poistaminen on saman assimiloivan politiikan jatketta.

Keskitalostakin olisi ihanteellista, jos jokainen itsensä saamelaiseksi kokeva olisi myös saanut kasvaa saamelaiseksi. Yhteiskunnallisen kehityksen ja historian taakkojen takia tätä ei voida olettaa kaikilta.

Saamelaista ei määritellä laissa, mutta äänioikeutetut määritellään

Saamelaiset ovat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella asuva alkuperäiskansa. Alkuperäiskansat ovat valinneet yhteiskunnallisen järjestäytymisensä muodoksi jonkin muun kuin kansallisvaltion.

Saamelaiset ovat perinteisesti hallinneet maitaan siida- eli lapinkyläjärjestelmällä, joka on eräänlainen alueellinen itsehallinto.

Nykyään Suomessa saamelaisten itsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjät, jonka jäsenet valitaan vaalein.

Itsehallinto koskee lain mukaan saamen kieliä ja kulttuuria.

Saamelaista ei varsinaisesti määritellä Suomen laissa, mutta laki saamelaiskäräjistä määrittelee sen, kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleilla. Tässä yhteydessä on puhuttu saamelaismääritelmästä.

Kyse on saamelaiskäräjälain tulkinnasta – YK huomautti Suomea

Saamelaiskäräjävaaleja koskevassa monimutkaisessa kiistassa on kyse pohjimmiltaan siitä, kuka on saamelainen ja saa saamelaisten kansalaisoikeuden äänestää saamelaiskäräjävaaleilla.

Viime vaalien yhteydessä KHO lisäsi vaaliluetteloon ihmisiä vastoin saamelaiskäräjien hallituksen ja vaalilautakunnan tahtoa.

Tästä hyvästä YK:n ihmisoikeuskomitea lausui, että Suomi on vuoden 2015 vaalien yhteydessä rikkonut YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta.

Päätöksen keskeinen piirre oli saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien ja itsehallinnon kunnioittaminen.

Nyt istuvilla saamelaiskäräjillä ei vallitse yksimielisyyttä niin sanotusta saamelaismääritelmästä.

Saamelaiskäräjävaalien ehdokasasettelu päättyy 2. elokuuta, ja vaalit pidetään syyskuussa.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja