Lapin käräjäoikeus tunnusti tänään oikeuden kalastaa ilman lupaa omassa kotijoessaan viiden saamelaisen perusoikeudeksi. Yksi luvattomasta kalanpyynnistä syytetyistä, saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam kutsuu päätöstä historialliseksi saamelaisille.
Lue myös: Saamelaisten mukaan Metsähallitus myy heidän ikiaikaisilla kalavesillään luvat turisteille muutamassa minuutissa netissä
– Tämä on mahtava päätös. Tämä on historiallinen päätös sikäli, että Suomessa ei koskaan ole vahvistettu oikeutta harjoittaa saamelaisten perinteisiä elinkeinoja tuomioistuimessa, hän sanoo STT:lle.
Oikeudessa vahvistettiiin tänään neljän vetsikkolaisen ja yhden Tenojokilaakson jokisaamelaisen oikeus kalastaa kotijoessaan.
– Tämä vahvistaa saamelaisten oikeuksia omiin maihinsa ja vesiinsä ja elinkeinoihin, Nuorgam toteaa.
Saamelaiset ovat Nuorgamin mukaan sopineet syyttäjän kanssa, että hävinnyt osapuoli yrittää viedä asian hovioikeuteen ja vielä aikanaan korkeimpaan oikeuteen. Näin saamelaiset yrittävät saada asiasta lainkäyttöä ohjaavan ennakkopäätöksen.
"Valtio tuli rajoitusten kanssa saamelaisten maille"
Nuorgamin mukaan kysymys on suuressa kuvassa siitä, että valtio tuli saamelaisten maille ja alkoi pikkuhiljaa rajoittaa saamelaisten oikeuksia perinteiseen kalastukseen. Nuorgam on myös YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin varapuheenjohtaja.
– Se on elämäntapa. Se on sitä, mihin on kasvanut pienestä pitäen. En minä ole missään päiväkodissa ollut, vaan mummin ja ukin kanssa kalastamassa. He opettivat, miten vavat vuoltiin koivuista keväällä ja miten kesällä kalastetaan, miten käyttäydytään. Kun jollekulle muulle jokin muu elämänalue on luonnollista, meille se kalastus on luonnollista, Nuorgam sanoo.
Uusi kalastuslakiesitys saa pyyhkeitä
Hallitus esitti joulukuussa muutoksia kalastuslakiin. Ehdotuksen mukaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaisilla olisi vastaisuudessa oikeus lunastaa kausilupa Ylä-Lappiin.
Perustuslakivaliokunta totesi ehdotetun säännöksen parantavan saamelaisten perustuslain mukaisten oikeuksien toteutumista. Laki on edelleen eduskunnan käsittelyssä, ja sen on määrä tulla voimaan toukokuun alusta.
Saamelaisten mukaan uusi lakiesityskään ei tunnusta saamelaisten kulttuurista oikeutta kalastukseen, koska kalastus olisi edelleen luvanvaraista ja kuntasidonnaisesta luvasta joutuisi maksamaan valtiolle.
– Tässä uudessa kalastuslakiesityksessä ei sanota mitään saamelaisista. Tämä on perustuslakivaliokunnan tulkinta, että se parantaisi saamelaisten oikeuksia. Laissa puhutaan paikkakuntalaisista.
Lakia on rikottu periaatteesta
Tänään antamassaan päätöksessä oikeus totesi muun muassa, että saamelaisten oikeus kalastaa kotijoessa tehtiin tyhjäksi myymällä kalastusluvat turisteille lyhyessä ajassa samalla kun saamelaisilta on vaadittu kalastuslupia. Tämä oli oikeuden mukaan kohtuutonta. Lupia myi netissä Metsähallitus.
Nuorgam kertoo, että Utsjoella saamelaiset eivät ole edes yrittäneet saada lupia käsiinsä.
– Kyse on periaatteellisesta asiasta, ei uusista kalastuslain säännöksistä ole täällä välitetty. Ne on koettu rajusti epäoikeudenmukaiseksi. Kysymys kuuluukin, mitä Metsähallitus tekee nyt tämän päätöksen jälkeen.