Yli puolet suomalaisista inhoaa yllätyksiä, jos ne tulevat vieraiden muodossa. Kysyimme Tapaseurasta, ovatko yllätysvierailut kohteliaita, ja mikä niiden etiketti on! Entä miten vieraille voisi kohteliaasti sanoa "lähtekääs jo"?
Moottorin ääni kantautuu aluksi mökkirantaan vain vienosti. Lomalainen sulkee korvansa – ei se varmaan meille, eihän me odoteta ketään – ja sitten, katso! Ajovalot häivähtävät vihertävien koivujen lomasta. Laiturin nokassa nököttäessäänkin voi juuri ja juuri tunnistaa rekisterinumeron: sukulaisten autohan se siinä…
Suomalainen käy kylässä keskimäärin joka toinen viikko, mutta kohtelias ilmoittaa saapumisestaan ensin. Asuntosäätiön vuoden 2023 Kotionnellisuus-kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista karsastaa tilannetta, jossa joku tuppaa täysin yllättäen visiitille mökkipihaan tai oven taa.
– Se varmaan kertoo paljon siitä, miten maailma ja elämän rytmi on muuttunut, Tapaseuran puheenjohtaja Mirva Saukkola pohtii.
Lue myös: Naapuri valittaa ja lähettää heippalappuja – näin lukijaraati kesyttäisi kyttääjän: "Loppui siihen paikkaan"
Tavat seuraavat aikoja. Vielä Saukkolan lapsuudessa oli aivan tavallista, että sukulaiset saapuivat pimpottamaan ovikelloa kysymättä ensin lupaa. Joku luultavasti avasikin.
– Silloin elettiin hyvin erilaista aikaa. Ihmiset olivat enemmän kotosalla, tai kesämökillä oltiin koko kesä eikä mökillä ollut puhelinta. Nämä kaikki pohjustavat sitä, miksi kyläily silloin oli niin tavallista.
Nykyihminen kantaa puhelintaan kaikkialle. Mökilläkään mäkitorppalainen ei jää laatikkoon, jos ei muuten, niin turvallisuussyistä: on fiksua kyetä ilmoittamaan jollekulle, jos lähtee vaellukselle, metsään tai hutkaisee vahingossa kirveellä ohi puita pilkkoessa.
– Toisaalta myös elämä ja lomatavat ovat muuttuneet aika tavalla. Vaikka mökki on monille rakas paikka, sen lisäksi mennään kesäfestivaaleille, saatetaan tehdä ulkomaanmatka. Pelkästään se on mahdolliselle yllätysvieraalle vähän hankala juttu: sitä ei tiedä, onko kukaan ottamassa vastaan, Saukkola huomauttaa.
Mistä mökeillä tulee toraa? Esittelyssä yleisimmät mökkiriidat. Juttu jatkuu videon alla.
8:48
Nykyihmisten elämät ovat täynnä: "Yllätysvierailut voivat panna aikataulun plörinäksi"
Nykyihmisten elämät ovat kovin täynnä. Saattaakin käydä niin, että jos vierailulle lähtee ilmoittamatta, tupsahtaa keskelle perhejuhlia tai muuta sovittua ohjelmaa.
– Yllätysvierailut voivat panna isäntäperheen aikataulun plörinäksi. Hehän saattavat olla lähdössä vaikka sovitulle vierailulle toiselle mökille. Tämä on se syy, minkä vuoksi yllätysvierailut eivät aina ole ihan paras juttu.
Esimerkiksi rippi- tai pihajuhlissa ruokaakin saattaa olla varattuna vain tietty määrä. Silloin nolostelu on molemminpuolista: yllätysvieras pyytelee anteeksi saapumistaan, juhlakalu ruoan vähyyttä ja postissa kadonnutta kutsua.
Tältäkin olisi voitu välttyä.
– Kohtelias puhelinsoitto tai viesti, jossa toteaa, että on liikkumassa kulmilla, oletteko kiireisiä vai sopiiko tulla piipahtamaan, ei vaadi paljon, Saukkola vinkkaa.
Lue myös: Kuluttajaliittoon yhä enemmän valituksia naapureiden haukkuvista koirista
Saukkolan mukaan vieraan olisi kohteliasta myös viedä vaikkapa kahvipullat mukanaan, mikäli lupa vierailulle irtoaa. Aivan oma lukunsa ovat erämaassa, jopa saaressa, sijaitsevat mökit. Kun kauppamatka mitataan kymmenissä kilometreissä, yllätysvieras saattaa hermostuttaa entisestään.
– Jos liikutaan sellaisissa mökkimaisemissa, joissa kauppamatka on pitkä, on kohteliasta kysyä, voidaanko tuoda jotakin. Silloin ei myöskään tule stressiä isäntäväen kesken, kun he pohtivat, että kauheaa, ei ole mitään tarjottavaa.
Mitä tuliaisiksi mökille?
Mökille paras tuliainen onkin ruoka tai juoma. Mansikkarasia, leivospussi tai viinipullo voidaan nauttia yhdessä pöydän ääressä.
– Isommalle porukalle voi tuoda ruokakassin, jolla voidaan osallistua pöydän antimiin. Yleensä yhdessä nautittavat tuotteet mökille ovat parhaita, Saukkola sanoo.
Harva haluaa lahjaksi krääsää, ja tavaralahjoja Saukkola välttäisikin.
– Jos tuntee ystävänsä valtavan hyvin ja tietää, että hän on suunnitellut vaikka tiettyjen kynttilöiden hankkimista mökille, silloin ne voi viedä. Itse olen kuitenkin vähän sitä mieltä, että jos ostaa sisustusesineitä ihan vain oman makunsa mukaan tuntematta saajan makua lainkaan, se ei yleensä kannata.
Mökeillä säilytystilaa on usein rajallisesti, minkä lisäksi niiden sisustamiseen käytetään nykyisin paljon aikaa ja vaivaa. Mökki ei siis enää ole 1980-luvun puupaneloitu sukurasite, johon mikä tahansa tuliainen istuu.
– Sisustusesine ei välttämättä ole yhtä menestyksekäs kuin tällaiset pöytään tuotavat, yhdessä nautittavat tarjoiltavat.
Lue myös: Loma vain aikuisille? Näissä paikoissa se onnistuu Suomessa
Miten vieraille voisi sanoa, että on jo aika lähteä? "Kyllähän sitä toivoisi..."
No niin, nyt kahvit on juotu ja pullat syöty. Lopulta vieraiden soisi myös lähtevän. Harva kuitenkaan haluaa käskeä sukulaisiaan painumaan hiiteen; moni vilkuileekin salaa puhelimensa kelloa odottaessaan, että vierasväki jo poistuisi.
– Kyllähän sitä toivoisi, että ihmisillä olisi sen verran pelisilmää, ettei isäntäväeltä kysymättä ihan yöhön asti istuttaisi, Saukkola pohtii.
– Jos on paljon menoa ja meininkiä, pienille lapsille ei tule uni silmään. Silloin mielestäni voi sanoa rehellisen ystävällisesti, että kello alkaa olla aika paljon ja meidän lasten pitäisi päästä nukkumaan, toivottavasti teitä ei haittaa.
Samaan tapaan aikuinen itse voi sanoa, että haluaisi jo vetäytyä iltapuuhiin. Hampaiden kiristelyn sijaan voi sanoa suoraan esimerkiksi "sopisiko, että päätämme illan tähän".
– Varsinkin, jos kyse on illanvietosta, jossa nautitaan viiniä tai muita juomia, moni käyttää piilovihjettä. Kun pöytään ei enää tuoda muuta kuin täytetty vesikannu, se on yleensä hyvä vinkki siitä, ettei enää korkata viinipulloa tai tarjota muuta. Aika monet kyllä siitä ymmärtävät, että juhlat ovat ohi.
Lue myös: Kun Ilkka meni mökilleen, häntä odotti hämmästyttävä näky: "Elintila oli pienentynyt huomattavasti"
"Vanhanajan yllätysvierailusta toivoisi kyllä takaisin sitä, että..."
Viimein Volvon valot syttyvät ja vieraat karauttavat kesäyöhön. Huh! Selvittiinhän siitä!
Ja sitten taas toisaalta: Onneksi kävivät. Olipa ihanaa. Miksemme tee tätä useammin?
Jo joka toinen suomalainen kokee pitkittynyttä yksinäisyyttä. Asuntosäätiön kyselyn mukaan vain ani harva kehtaa kuitenkaan saapua vierailulle yllättäen, vaikka sattuisi tuttavansa kulmille.
Toista oli 1990-luvulla.
– Vanhanajan yllätysvierailusta toivoisi kyllä takaisin sitä, että niissä riitti se, että kiehautettiin kahvit ja tehtiin vaikka voileivät. Seurustelu oli hyvin luontevaa ja kevyttä, sitä ei tarvinnut valmistella, Saukkola sanoo.
Lue myös: Miksi ihmiset peruvat menojaan viime tipassa? Asiantuntijan mukaan kyseessä on huolestuttava ilmiö
Nykyisiin illanviettoihin käytetään ajan lisäksi paljon rahaa: ruokien eteen nähdään vaivaa, kattaus on kaunis ja viinitkin valittu huolella. Asunto kiiltelee puhtauttaan, kun rojut on siivottu kaaappipiiloihin ennen vieraiden saapumista.
Vaikka valmiiseen pöytään on toki ihanaa saapua, kevyempi suhtautuminen kyläilyyn voisi tuoda lisää illanviettoja ystävien kesken.
– Voisi olla ihan kivakin juttu, että kanssakäymiseen ja toisten seurasta nauttimiseen palaisi vähän huolettomampi meininki. Yhdessä voisimme nauttia toinen toistemme seurasta ilman, että sitä on suunniteltu. Keitetään kahvit, viipaloidaan vähän pullapitkoa ja silti voi olla hauskaa. Sen ei aina tarvitse olla huolella mietittyä, yhdessäolo voi olla paljon luontevampaakin, Saukkola sanoo.
Soita siis tänä kesänä rohkeasti lomakaupungissa asuvalle kaverillesi. Ehdota, että tulisit kahville – lupaa tuoda pullatkin mukanasi. Mitään muuta ei tarvita.
– Siitä voi tulla oikein kiva ex tempore -hetki.
Ja jos vierailu lyhyellä varoitusajalla ei sovi, muista uusi sananlasku: ystävällinen rehellisyys maan perii.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran heinäkuussa 2023.
Lue myös: Moni käyttää termiä väärin: Tiedätkö oikeasti, milloin tarvitset kalastusluvan?
Katso myös: Voiko mökille talven yli unohtunutta kahvia vielä juoda?
0:58
Asuntosäätiön Kotionnellisuus-kysely tehtiin toukokuussa 2023. Väestökattavaan tutkimukseen osallistui 1 588 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia.