Yksilö- ja pariterapeutti suosittelee lähtemään appivanhempien luo, vaikka ahdistaisi. Hän kehottaa keskustelemaan mahdollisesta ahdistuksen tunteesta etukäteen kumppanin kanssa, jotta kylään mentäisin ilolla eikä hampaita kiristellen.
Loma-ajat ovat sukulaisvierailujen kulta-aikaa. Yksi yleinen kesäreissukohde voivat olla kumppanin vanhemmat. Kysyimme lääkärikeskus Mehiläisen yksilö- ja pariterapeutti Jouni Pölöseltä, mitä kannattaa tehdä, jos ajatus ”anoppilaan” menosta tuntuu ahdistavalta.
Ensinnäkin Pölönen muistuttaa, että appivanhemmille lasten ja mahdollisten lastenlasten näkeminen on hyvin odotettu ja tärkeä asia. Yleensä he näkevät jälkikasvuaan enemmän kuin mielellään. Omat lapset, heidän kumppaninsa ja mahdolliset lastenlapset ovat normaalisti jokaisen tärkeysasteikossa hyvin keskeinen asia.
– Siinä mielessä vierailussa ei ole mitään “oikeata” syytä ahdistumiselle. Jos siltä tuntuu, kannattaa ehkä katsoa ensimmäisenä peiliin: Mikä tässä minua ahdistaa ja ärsyttää? Mikä voi olla perheyhteyttä tärkeämpi asia oman parisuhteen ohella?
Jos vierailu jostain syystä ahdistaa, arvelee Pölönen sen voivan selittyä esimerkiksi sillä, että kumppanin taholta kyläily on ilmaistu liian ilmoitusluontoisena asiana. Kumppani on ehkä hyvin joustamattomasti sopinut vierailun johonkin tiettyyn ajankohtaan, mikä voi saada toisen ärsyyntymään. Tällöin parin ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja saattaa tuntua – syystäkin – siltä, että asioista sopiminen on joustamatonta.
Vaikka jostain syystä ahdistaisi mennä viettämään aikaa appivanhempien kanssa, Pölönen suosittelee lähtemään mukaan. Heidän kohtaamisensa on poisjääntiä parempi vaihtoehto, vaikka kyläilyyn liittyisi tiettyä rasittavuuttakin.
Kumppanin kanssa kannattaa asiat yrittää keskustella ennen reissua asiat halki niin, että appivanhemmille mennään hyvällä mielellä ja huumorillakin eikä sillä asenteella, että pitäisi koko ajan purra hammasta ja väkisin kestää jonkinlaista kärsimysnäytelmää.
Mikäli appivanhempien seura tuntuu ahdistavalta, Pölönen suosittelee aiheesta kunnollista keskustelua parisuhteen osapuolten välille. Näin mahdolliset todelliset ongelmat kohdataan yhdessä. Tällä Pölönen tarkoittaa sitä, että ahdistuksen juurisyynä saattaa olla jotain muuta, kuten toisen vanhemman alkava muistisairaus.
Pölönen pohtii, että ahdistuneisuus voisi mahdollisesti helpottua sitäkin kautta, että kumppanin kanssa keskustelemalla löytyisi myötämielisempi suhtautuminen kenties krempoistaan ja yksinäisyydestään kertovaan ihmiseen.
Terapeutti toivoo, että appivanhempia tapaamaan mentäisiin ilolla. Kuvituskuva.Shutterstock
Älä jätä reissua väliin noin vain
Pölönen muistuttaa, että omalle parisuhteellekaan ei välttämättä ole hyväksi se, että toinen lähtee tapaamaan vanhempiaan yksinään. Lisäksi se voi herättää vanhemmassa polvessakin huolta: He saattavat pelästyä, että onko suhteessanne jokin pielessä, kun puoliso ei tullutkaan matkaan mukaan.
Joskus toki saattaa tulla eteen tilanteita, joissa kumppanin matkasta appivanhempia tapaamaan voi jättäytyä pois. Sen tulisi kuitenkin olla erityisen painava syy, kuten oman lähisukulaisen sairastuminen, vaativa työtilanne tai muu vastaava tilanne. Tällaisessakin tapauksessa asiasta tulisi pariskunnan olla sopinut keskenään.
Pölönen toteaa, että syyksi jäädä kotiin ei riitä se, että ei huvita tavata näitä ihmisiä tai esimerkiksi että jään kotiin korjaamaan piharakennusta, ellei se todellakin ole pakon sanelema tilanne. Pölönen muistuttaa, että tekosyiden keksiminen ei ole aikuismaista käytöstä.
Mikäli kyse on nimenomaan anopin ja miniän välisistä ongelmista, Pölönen miettii mahdolliseksi syyksi senkin, että monet miehet ovat jääneet taiteilemaan tähän väliin. He ovat ehkä halunneet olla mieliksi kummallekin ja antaneet liikaa periksi äidilleen.
– Jos kyseessä on nimenomaan nainen, joka ei mielellään anoppiaan näe, usein syynä on se, että anoppi pyrkii jostain syystä esimerkiksi antamaan liikaa vaikkapa lastenkasvatusohjeita tai puuttuu muihin perheen asioihin tarpeettomasti, Pölönen kertoo.
Pölösen mukaan miehen olisi tässä tilanteessa syytä ystävällisesti, mutta päättäväisesti todeta omalle äidilleen sopivat rajat.
– Jos puolestaan mies ei halua anoppilaan lähteä, kyse saattaa olla usein ymmärtämättömyydestä asioiden tärkeysjärjestyksestä tai joustamattomuudesta.
Milloin olisi parempi vain erota? Alla olevalta videolta kuulet, millaisen ohjenuoran asiantuntija tähän antaa. Juttu jatkuu videon alla.
2:09Haastattelussa pappi ja Parisuhdekeskus Kataja ry:n puheenjohtaja Marianne Heikkilä kesällä 2022.
Hankala anoppi on stereotypia
Pölönen muistuttaa, että hankala anoppi on stereotypia. Kaikenlaisia stereotypioita olisi hyvä välttää.
Myös näitä käsityksiä tukevat kannattaisi heittää romukoppaan. Pölösen mukaan puujalkavitsit esimerkiksi anopin kuljettamisesta suksiboxissa auton katolla kertovat näiden vitsien kertojista surullistakin kieltä.
Hän muistuttaa, että anopit eivät ylipäätänsä ole mikään homogeeninen ryhmä, joka koostuisi ensisijaisesti enemmän tai vähemmän hankalista persoonista.
– Jos mietin esimerkiksi omaa anoppiani, niin hän on tosi mukava ja hyväsydäminen ihminen.
Pölönen pohtii, että käsitykseen appivanhempien ja etenkin anoppisuhteen vaikeudesta voi liittyä vanhan agraarisen Suomen aikainen historia, jolloin anopin ja miniän väliset asiat saattoivat todella olla iso ongelma. Vielä 1970-luvullakin moni suomalainen asui maaseudulla.
Kun miniä on saapunut pihapiiriin ja anoppi on halunnut tämän mukautuvan hänen sääntöihinsä, ei yhteentörmäyksiltä aina ole vältytty.
– Kyllähän tämä sinällään on ollut isokin käytännön ongelma aikanaan. Muistan näitä tarinoita muun muassa omalta isoäidiltäni kuulleeni.
Media tukee anoppistereotypiaa
Historian havinan lisäksi yksi syy voi Pölösen mielestä olla sekin, millaisen kuvan viihdeohjelmat ja elokuvat ovat anopin ja miniän suhteesta luoneet.
– On luotu tietynlainen karikatyyri tai kuva anopeista, jolle ei nyt eikä aiemminkaan ole mitään totuuspohjaa ollut.
Katso myös video: Mökötys ja erolla uhkailu riidellessä, ok vai ei? Näin vastaa terapeutti.
1:17Haastattelussa Mehiläisen pari- ja perhepsykoterapeutti Nona Avellán.
Outi Jaatinen työskentelee toimittajana niin lifestyle-aiheiden kuin ajankohtaisuutisten parissa. Juttuvinkkejä voi laittaa sähköpostiin outi.jaatinen@mtv.fi.
