Ruusun monipuoliset hyödyt: Apua astmaan, couperosaan ja vastustuskykyyn

Ruusua on pidetty kautta aikain ylellisenä kukkana, mutta jo pian huomattiin, ettei se sovellu ainoastaan kotien koristeeksi tai hienoston harrasteeksi: ruusun terälehdissä ja ruusunmarjoissa kytee monipuolisia terveyshyötyjä. Ruusua onkin pidetty oikeana lääkekasvina.

Rikkaiden hupia: tuoksuvaa ruusuvettä ja erittäin kallista ruusuöljyä 

Ruusua on hyödynnetty kauneuden- ja ihonhoidossa jo pitkään. Damaskonruusuja (Rosa damascena) viljeltiin jo ennen aikain laskua ja niitä hyödynnettiin erityisesti ruusuveden ja -öljyn tuottamiseen.

Shutterstock

Ruusuvesi kehiteltiin jo 900-luvulla. Antiikin Rooman aikaan tuoksuvalla ruusuvedellä myös kuurattiin lattiat, mikä on ollut aikamoista tuhlausta ottaen huomioon, kuinka harvinainen ruusu tuolloin olikaan. Eritoten damaskonruusua käytettiin.

Ruusuöljyä puolestaan opittiin valmistamaan 1500-luvulla, ja sitä käytettiin vainajien palsamointiin ja puhdistusaineena. Sillä huomattiin olevan viilentävä vaikutus, joten sitä käytettiin ylellisessä kauneudenhoidossa. Ruusuvedellä on puolestaan supistava ja virkistävä vaikutus.

Ruusuöljyssä on yli 400 yksittäistä aineosaa. Ruusuöljy on erittäin arvokasta, sillä yksi kilo ruusuöljyä vaatii 4000 kiloa terälehtiä. Siksi ruusuöljy on myös hintava tuote.

Tämän lisäksi ruusuöljyä valmistetaan tätä nykyä keinotekoisesti saippuoihin, hajuvesiin ja leivonnaisiin.

Ruusu rauhoittaa ihoa ja sopii syötäväksi

Ruusuveden ja -öljyn lisäksi ruusua on käytetty lääkekasvina, parfyymeissa ja muussa kosmetiikassa sekä jopa ruoassa.

Ruusuvoiteiden kerrotaan muun muassa rauhoittavan punoittavaa ihoa, auttavan ihoa säilyttämään pH-arvonsa ja stimuloivan sitä uudistumaan. Lisäksi se rauhoittaa akneihoa ja auringonpolttamia.

Ruusuöljy sopii hyvin couperosa-iholle, sillä se supistaa sen hiussuonia sekä vähentää katkenneiden pintaverisuonten aiheuttamaa punoitusta.

Ruusuvesihauteilla rauhoitetaan väsyneitä silmiä, puhdistetaan ja hoidetaan ihoa.

Ruusunmarja, eli toisin sanoen ruusun kiulukka, sisältää paljon C-vitamiinia. Kiulukoista tehdään siirappia, hilloa, hyytelöä, säilykkeitä, teetä, viiniä, keittoa ja leivonnaisia. Ruusun terälehtiä voi myös käyttää myös salaatteihin, kylpyihin, suitsukkeisiin ja tuoksupusseihin.

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, etteivät kukkakaupan ruusut välttämättä sovellu tähän, sillä niihin on saatettu ruiskuttaa myrkkyjä.

Ruusu lääkekasvina: apua astmaan ja valkovuotoon?

Ruusut olivat jo antiikin ajoista alkaen ylellisyyden merkki. Antiikin roomalaisten ruusuhulinoiden jälkeen ruusut kulkeutuivat Pohjolaan munkkien kautta, ja 1800-luvulla ruusuinnostus kasvoi entisestään.

Munkit kuitenkin pitivät ruusuja lääkekasvina ja istuttivat niitä munkkiluostareiden yrttitarhoihin.

– Apteekkarinruusu on ollut munkkiluostareiden tärkein ruusu, ja sitä käytettiin paljon lääkekasvina, Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Laaksoharju kuvauilee Dr. Hauschkan tilaisuudessa.

Apteekkarinruusua kasvatetaan myös Suomessa.

– Se on myös ihanan tuoksuva ruusu, ja sen terälehdistä voi tehdä esimerkiksi ruusuhyytelöä.

Ruusun on ajateltu auttavan myös astmaan, hengitystietulehduksiin, verenvuotoon, herpekseen ja jopa valkovuotoon.

Kiulukka- eli ruusunmarjateen uskotaan parantavan vastustuskykyä; kiulukoita otetaan kuume- ja vilustumisoireisiin, tulehduksiin, ienverenvuotoon, anemiaan, vatsan mahahappoisuuteen, vatsa ja pohjukkaissuolivaivaan, lievään ummetukseen ja virtsatievaivoihin.

Myös suomalaiset ovat osanneet hyödyntää ruusuja jo varhain.

– Ruusu on kotoperäinen kasvi Suomessakin, ja metsäruusuja meillä kasvoikin villinä, Laaksoharju kertoo.

Suomessa ruusunmarjoilla torjuttiin aikoinaan keripukkia ja väsymystä, myös lehdistä tehtiin parantavia uutteita.

Myös ruusun tuoksun myös kerrotaan vaikuttavan vahvasti mielialaan, ja sitä on hyödynnetty muun muassa aromaterapiassa. Kaikille eivät ruusut kuitenkaan sovi: aivan kuten muutkin kasvit, myös ruusut voivat aiheuttaa siitepölyallergiaa tai muita allergisia reaktioita.

Seuraa MTV Lifestyleä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa!

Lähteet: Dr. Hauschka, Mielen ja rakkauden kasvit (WSOY: Sinikka Piippo, Ulla Salo)