Ruttis-koira on ihastuttava täystuho – "sisustaa" joka päivä asunnon uusiksi!

Ruttis on söpö. Suloinen. Pieni, pörröinen, 2,5-vuotias, ranskanbulldoggin ja minipinserin sekoitus.

– Yhtä vilkas kuin minipinseri ja vahva kun ranskis! Hyvin kovapäinen koira, joka aina yrittää ottaa pomon roolin, jos siihen mahdollisuus. Sylikoira, ja hyvä lasten kanssa.  Rottakoira, omistaja Jenni kuvailee lemmikkiään.

Ruttiksessa on kuitenkin yksi ongelma. Se rakastaa sisustaa koiramaiseen tyyliin – suomeksi siis tuhota, riipiä ja repiä.

– Ennen Ruttis oli rajattuna niin, ettei se pääse koko asuntoon, kun on yksin. Joulukuussa 2015 se keksi, miten avataan lasten turvaportti: napista kun painaa hampailla kahdesta kohtaa, auki! Tein jopa tuplavarmistuksen koira-aidalla, ja senkin se oppi siirtämään, Jenni kuvaa.

Jenni yritti estellä ja hallita Ruttista. Uuvuttava taisto päättyi lopulta koiran voittoon.

– Yksinkertaisesti luovutin, ja koira voitti. Koko asunto olkoon valtakuntasi, kun joudun lähtemään töihin! Se saa olla koko asunnossa vapaana. Joulukuusta asti joka päivä jännitys on tiivistynyt ovea avatessani: mitä tänään on ollut ruokalistalla?

Ruttiksen suosikkiuhreja ovat olleet lasten pehmolelut. Toinen ihastuksen kohde on ollut asunnossa sijaitseva iso lankakori, josta koira on levittänyt kilometreittäin lankaa ympäri olohuonetta hämähäkinseitin tavoin.

– Kirjat ja korttipakat, villapaidat, pipot, oikeastaan kaikki pehmeä. Kovamuoviset lelut ovat myös listan kärkisijalla. Koolla ei ole merkitystä, patjasta nojatuoliin kaikki käy. Onneksi kengistä kelpaavat vain kovat muoviosat, Jenni listaa Ruttiksen tuhoamia asioita.

Varjo entisestä laiskanlinnasta

Eräänä iltana Jenni tuli kotiin aivan uudenlaisen yllätyksen äärelle: keskellä olohuoneen lattiaa oli kasa. Lattialta löytyi vain varjo entisestä laiskanlinnasta – nojatuolista.

– Koira tietenkin oli innoissaan, että ihmiset tulivat kotiin. Tällä kertaa se oli ihan muina koirina vastassa tyyliin "ihan normipäivä täällä, yksin kun olin". Joskus ilme on mallia "nyt olen jotain tehnyt”, Jenni kuvaa.

Ruttiksen tuhotyö kuitenkin paljastui pian: se oli kuorinut nojatuolin luovasti ja taitavasti, suikale suikaleelta. Kovia kokenut tuoli joutui entisöintiin ja uudelleenverhoiltavaksi.

– Tuoli oli vanha, ja tykkäsin siitä kovasti. Se oli ollut Ruttiksen lempipaikka aina. Edellisenä iltana vielä istuin sohvalla ja mietin, että hyvä, ettei koira ole tuhonnut mitään koko viikkona. Samalla tuli ajatus, että onneksi ei ole sohvaa tajunnut repiä. Seuraavana päivän senkin tajusi kokeilla! 

"Ruttis on tunnelikoira"

Ruttista aktivoidaan myös koirille "sallituin keinoin": se saa esimerkiksi luita puruleluikseen. Ruttis nauttii niistä, säästää ja piilottelee aarteitaan peittoihin ja tyynyihin. Pihalla se hautaa luita kuoppaan. Silti yksin ollessa muiden omaisuus kiinnostaa eniten.

Ruttis myös käy omistajansa töissä moikkaamassa vanhuksia

– Harvoin se tuhoaa tavaroita muina aikoina kuin yksin ollessaan. Erityisesti Ruttis tykkää kaivautua kokonaan peiton alle, varsinkin ihmisten jalkojen väliin, ja nukkua siellä. Se on paras paikka, Ruttis on tunnelikoira.

Miten sinun lemmikkisi tuhoaa tai sisustaa? Kerro tarinasi!