Ruplat eivät ole kaikkien mieleen itärajallakaan

– Ruplien tarkistaminen on kaupoille hyvin vaikeaa ja valuuttaan liittyy riskitekijöitä, kertoo Kotkan ja Haminan seudun yritysten taustalla toimivan Kotkan kauppatie ry:n toiminnanjohtaja Reijo Saksa.

Saksan mukaan rupla voi olla kilpailuetu Lappeenrannassa, jossa valuutan käyttö on moninkertainen Kymenlaaksoon verrattuna.

– Meillä riskit ovat liian suuret, sen sijaan eurokauppa on kasvusuunnassa Haminan seudulla. Lisäksi Venäjältä tänne tulevat matkailijat ovat osanneet myös vaihtaa euroja etukäteen, Saksa jatkaa.

Myöskään Kouvolassa kauppa ei käy ruplilla. Asiasta kertoi Kouvolan ydinkeskusta ry:n toiminnanjohtaja Marja-Leena Monni. Kainuun alueella ollaan yhtä maltillisella kannalla.

– Jos viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä toteutuu, se helpottaa rajamuodollisuuksia. Silloin tällaista asiaa pitää tosissaan alkaa miettiä, Osuuskauppa Maakunnan toimitusjohtaja Jorma Vehviläinen kertoo Ylelle.

Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen uskoisi ruplien käyttöönoton toimivan myös Haminassa, Kotkassa, Kouvolassa ja Joensuussa Pohjois-Karjalassa.

– Meillä rupla tulee todelliseen tarpeeseen, mutta voisin kuvitella, että myös siellä on kysyntää.

Suomalaisten ylijäämäruplille käyttöä

Peltonen muistuttaa, että ruplia käyttääkseen ei tarvita Venäjän passia.

– Seutukunnalta käydään aika paljon tuolla rajan takana ja ruplia löytyy suomalaisten rahapusseista. Käyttämättä jääneet ruplat voi näin käyttää myös tällä puolella rajaa.

Pohjois-Karjalassakaan ei ole ruplia valuuttana käyttäviä myymälöitä, ja vain yksi pankki, joka vastaanottaa ruplia. Kysyntää on kuitenkin enemmän kuin Kymenlaaksossa ja Kainuussa.

- Yritysten ja liikkeiden pitäisi lähteä luomaan markkinaa itse, sillä venäläisten tuoma kauppa kasvaa koko ajan. Mielestäni pohdinta olisi syytä jättää lyhyeen ja ryhtyä käytännön tekoihin rohkeammalla otteella, toteaa Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vänskä.

Vänskä kertoo olevansa valmis vaikka patistamaan liikkeitä kohti laajempaa valuuttatarjontaa myynnin kasvattamiseksi.

Erittäin harasoo – täällä voi Suomessa maksaa ruplilla