Sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten tarvetta selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön virkatyöryhmä olisi säästänyt muita yöpäivystyksiä Raaseporin ja Pietarsaaren sijaan.
– Näin on mahdollisesti, jos katsotaan puhtaasti yöpäivystyksien kävijämääriä, sanoo asiaa selvittäneen ohjausryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom sanoo STT:lle.
Työryhmä olisi tiukimmassa versiossaan ollut valmis lopettamaan perusterveydenhuollon yöpäivystykset kaikkialta muualta paitsi Ivalosta ja Kuusamosta.
Näiden kahden pisteen säilyttämistä perusteltiin etäisyyksillä.
Lue myös: Ministeri Juuso joutui grilliin sairaaloiden "alasajosta"
Muun muassa Pietarsaaren ja Raaseporin päivystyksien jatko oli vaakalaudalla.
Hallitus päätti osana kehysriihen säästöpäätöksiä, että yöpäivystys loppuu Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa.
Ympärivuorokautinen päivystys säilyy Ivalon ja Kuusamon lisäksi Pietarsaaressa ja Raaseporissa.
Raaseporin ja Pietarsaaren osalta asiaa perusteltiin kielellisten oikeuksien toteutumisella.
Lue myö: Akuuttilääkärit hyvin tyytyväisiä hallituksen sairaalapäätöksiin: ”Olisi ajanut alas monta hyvin kiireistä keskussairaalaa”
Esimerkiksi lakkauttamislistalla olevaa Kouvolan yöpäivystystä käytetään enemmän kuin Pietarsaaren ja Raaseporin päivystyksiä, sillä Kouvolan väestöpohja on isompi.
Kouvolassa yöpäivystyksen kävijämäärä on keskimäärin 13–16 ihmistä yössä, mutta vilkkaimmillaan jopa 20–30 ihmistä, kertoo STT:lle Kymenlaakson hyvinvointialueen tulosaluejohtaja Kimmo Salmio.
Pietarsaaren yöpäivystyksessä puolestaan käy korkeimmillaan kymmenen ihmistä yössä, sanoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimialajohtaja Christian Palmberg.
Lue myös: Sote-professori: Hallituksen päätökset jakavat kansan kahtia entistä voimakkaammin
Raaseporissa kävijämäärät ovat vielä alhaisempia, keskimäärin kaksi ihmistä puolenyön ja aamuseitsemän välillä.
Jos tarkastellaan kävijöitä iltakahdeksasta aamukahdeksaan, lukema on noin seitsemän ihmistä, kertoo alueylilääkäri Kimmo Suojanen Husista.
RKP:n tahto näytti vaikuttaneen
Virkatyöryhmän työ ja arviointi lähti liikkeelle puhtaasti lääketieteellisistä syistä ja tilastoista.
Poliittisessa päätöksenteossa on kuitenkin otettava huomioon myös muita tekijöitä, Cantell-Forsbom summaa.
Kielellisten oikeuksien turvaaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.
Lue myös: STM: Jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskussairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä
Lisäksi se oli tärkeä osa asiantuntijatyöryhmän tehtävänantoa.
– Silloin näitä tarkasteltiin vähän eri kriteereillä. Ihan vastaavasti pitkien etäisyyksien vuoksi päädyttiin säästämään Ivalo ja Kuusamo, Cantell-Forsbom sanoo.
Hallituksessa toimivat tällä hetkellä kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.
Onko siis niin, että RKP halusi, että nämä kyseiset yöpäivystykset säilytetään ja siksi siihen päädyttiin?
RKP on ollut ylivoimaisesti suosituin puolue Pietarsaaressa ja Raaseporissa, ja myös puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on Pietarsaaresta kotoisin.
– En ollut mukana kehysriihen neuvotteluissa, mutta tämä on vahva käsitykseni, Cantell-Forsbom sanoo.
Kouvolassa kokoomus ja perussuomalaiset olivat suosituimmat puolueet keräten yhteensä noin puolet annetuista äänistä.
Jos Pietarsaari ja Raasepori olisi päädytty lopettamaan, lähimmät yöpäivystykset alueilla olisivat löytyneet Kokkolasta ja Lohjalta.
Eivätkö niissä olisi toteutuneet myös kielelliset oikeudet? Myös Kokkola on kaksikielinen kaupunki.
– Sitä minun on vaikea tarkasti arvioida, mutta kyllä varmaan olisi toteutunut. Mutta työryhmä esitti vaihtoehtoja, ja poliittinen päätös tehtiin kehysriihessä. Se on poliittinen päätös, että tähän päädyttiin, enkä sitä halua kyseenalaistaa, Cantell-Forsbom sanoo.
Ei aina paranna hoitoa
Cantell-Forsbom huomauttaa, että pienempien yöpäivystyksien säilyttäminen ei automaattisesti takaa parempaa terveydenhuoltoa.
Yleislääkäritasoisessa yöpäivystyksessä voi olla omat ongelmansa.
– Se on monessa paikassa vuokratyövoimalla järjestettyä, mikä on kallista. Lisäksi näissä ei useinkaan ole samanlaista mahdollisuutta nopeisiin laboratorio- ja röntgentutkimuksiin kuin isoimmissa yksiköissä.
Pahimmassa tapauksessa hoitoon pääsy voi jopa viivästyä, jos potilas hakeutuu ensin pienempään yöpäivystykseen, mutta hänet joudutaan lähettämään sieltä erikoissairaanhoitoon isompaan yksikköön.
Tarjonta luo kysyntää
Cantell-Forsbomin mukaan samalla on syytä huomioida, että päivystyksien lukumäärä ei aina kerro kaikkea hoidon tarpeesta, sillä tarjonta myös luo kysyntää.
– Aika monet päivystykseen yöllä tulevat voisivat odottaa aamuun asti. Tai sitten he ovat tulleet yöllä päivystykseen, koska eivät ole päässeet päivällä lääkäriin. Se ei ole kauhean tarkoituksenmukaista resurssien käyttöä myöskään potilaan näkökulmasta, Cantell-Forsbom sanoo.
Työryhmän tavoitteena olikin, ettei sairaalaverkkoa vain harvenneta, vaan lisätään myös etä- ja jalkautuvien hoitojen määrää sekä ilta- ja viikonloppupäivystyksien määrää.
– Esimerkiksi hauraiden vanhusten tuonti yöpäivystykseen on kyseenalaista, sillä heillä on riski esimerkiksi erilaisiin infektioihin.
Siksi esimerkiksi etähoidon sekä yksiköihin jalkautuvan palvelun mahdollisuutta hoivakodeissa on haluttu lisätä.
– Keuhkokuumeisen vanhuksen hoitotarve voidaan todeta nykyisin myös hyvin etäyhteyksillä hoivakodista. Tällöin häntä ei tarvitse tuoda yöpäivystykseen.