Ruotsin vaaleihin neljä viikkoa – rikollisuus, ilmasto- ja energiapolitikka nousevat tärkeiksi vaaliteemoiksi

Kakkossijalla olevien maltillisen kokoomuksen ja ruotsidemokraattien kannatus on likimain yhtä suuri, mutta molemmat ovat reilusti yli 10 prosenttiyksikköä sosiaalidemokraatteja jäljessä.

Edellisten vaalien jälkeen uuden hallituksen muodostaminen kesti liki 130 päivää. Valtio-opin professori Peter Esaiasson arvioi kansalaisten muistavan tämän hyvin ja pohtivan nyt tarkemmin oman äänestyskäyttäytymisensä seurauksia hallituskysymyksen kannalta.

–  Ei vain äänestetä puoluetta, joka tuntuu parhaalta, vaan mietitään, minkä toisen puolueen kanssa minun puolueeni aikoo tehdä yhteistyötä hallituskysymyksessä, Esaiasson Göteborgin yliopistosta arvioi STT:n puhelinhaastattelussa.

Myös pääministeri Magdalena Andersson on sanonut, ettei hallituksen kokoaminen saisi kestää vaikeassa maailmatilanteessa yhtä kauan kuin viimeksi.

Esaiasson kertoo ajatelleensa vielä kesäkuussa, että Ruotsin seuraavakin hallitus on sosiaalidemokraattien johtama.

–  Nyt pidän vallan vaihtumista (porvarihallitukseen) hieman todennäköisempänä, hän sanoo.

Häntäpään puolueiden menestyksellä on merkitystä

Huomattavasti todennäköisempää on se, että Ruotsia johtaa jatkossakin muodollisesti vähemmistöhallitus: joko sosiaalidemokraattien pääministeri Anderssonin tai maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin johtama.

Valtiopäivävaalien muodostuminen henkilövaaliksi pääministeristä sopii demareille hyvin, sillä Andersson on puoluejohtajista suosituin.

Hallitusratkaisua sanelee paljolti se, millaiseksi tilanne kehittyy kannatuskyselyiden häntäpäässä. Äänikynnyksen vuoksi puolueen on saatava vähintään neljä prosenttia äänistä päästäkseen valtiopäiville.

Kuilun partaalla ovat viime aikoina keikkuneet porvaripuolelta erityisesti liberaalit ja punavihreän blokin puolelta ympäristöpuolue. Tällä viikolla julkistetussa Ruotsin television kyselyssä molemmat pinnistivät reilun viiden prosentin kannatukseen.

Kyselyn tehneen Novuksen toimitusjohtaja Torbjörn Sjöström uskoo taustalla olevan taktikointia.

–  Näemme selvästi liikettä vasemmistopuolueesta ja sosiaalidemokraateista ympäristöpuolueeseen. Tärkein selitys on todennäköisesti se, ettei muuta ulospääsyä nähdä: jos ympäristöpuolue putoaa pois (valtiopäiviltä), ei sosiaalidemokraattien johtaman hallituksen muodostaminen ole mahdollista, Sjöström sanoi SVT:lle.

Ruotsidemokraatitkin kelpaavat

Punavihreältä puolelta on varoitettu "siniruskean" hallituksen eli kokoomuksen ja ruotsidemokraattien synnyn mahdollisuudesta. Esaiasson ei usko aiemmin pitkään poliittisessa eristyksessä olleiden ruotsidemokraattien nousevan hallitukseen, mutta porvarihallituksen tukipuolueeksi he nykyään jo kelpaavat.

–  Tämä on ollut suuri muutos tällä vaalikaudella, hän korostaa.

Tärkeimpien vaaliteemojen joukkoon Esaiasson veikkaa kestoaihe rikollisuutta sekä ilmasto- ja ehkä energiapolitiikkaa.

Turvallisuuspolitiikka sen sijaan ei ole joukossa. Nato-päätös on tehty, eikä sosiaalidemokraattien täyskäännös asiassa näytä aiheuttaneen puolueelle ongelmia.

–  Vaikuttaa siltä, että Natoon kriittisesti suhtautuneet tai sitä vastustaneet ovat päättäneet hyväksyä tapahtuneen ja jäädä sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, Esaiasson sanoo.