Ruotsin saamat Nato-neuvot eivät hätkäytä Haglundia

Ruotsalaislehti Svenska Dagbladetin haltuun saamassa muistiossa Yhdysvaltojen Ruotsin-suurlähettiläs Mark Brzezinski suosittaa ruotsalaisille puolueille maan liittymistä Natoon. Suurlähettilään mukaan Ruotsi ei voi odottaa apua Natolta tai Yhdysvalloilta, jos Venäjä uhkaisi maata. 

Haglund sanoo kuulleensa huhuja, että Ruotsissa olisi käyty tämän tyyppistä keskustelua. Haglundin mukaan samaa on sanonut aiemmin myös Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen. 

Suomen suuntaan Yhdysvallat ei Haglundin mukaan ole kampanjoinut asiassa. 

-Jos olisi, uskoisin tietäväni asiasta. 

Haglund ei myöskään usko, että Ruotsille ja Suomella annettaisiin Naton jäsenyydestä erilaista viestiä. 

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Yhdysvaltojen kannassa ei ole sinänsä mitään ole uutta. Natolla ei ole kuitenkaan enää syytä varoa Venäjän ärsyttämistä, koska Venäjä on omilla toimillaan tavallaan tehnyt riskin tyhjäksi. Toisessa vaakakupissa on vähemmän mietittävää, kun Venäjä-suhteet ovat jo dramaattisesti heikentyneet ja vastatoimien painoarvo on vähentynyt. 

-Erityisesti Ruotsin Nato-jäsenyys on tässä tilanteessa diplomaattisesti helpommin toteutettavissa, ja myös Suomen. 

Aaltola uskoo, ettei Ruotsia ole tarkoitus painostaa Natoon, mutta jäsenyysvaihtoehto tehdään tässä tilanteessa nyt selväksi. 

Vakuutus pitää ottaa ensin 

Ruotsi on Suomen tavoin Naton rauhankumppanuusjäsen, mutta ei varsinainen jäsenmaa. Rauhankumppanuus ei yhdysvaltalaissuurlähettilään mukaan anna minkäänlaista suojaa Venäjää vastaan. 

Brzezinski vertaa sotilasliittoa vakuutusyhtiöön: jäsen pitää olla ennen kuin kriisi on päällä. 

-Viime hetkeen asti odottelu ei ole hyvä strategia, Brzezinski sanoi maaliskuussa muistion mukaan. 

Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä on kuulosteltu Suomessa tarkalla korvalla. STT:n tammikuussa haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että jos Ruotsi hakisi jäsenyyttä, Suomen olisi seurattava perässä.