Selvitysmiehen mukaan Ruotsin perustuslaki ei aseta esteitä sotilaallisten voimatoimien käytölle toisen maan kanssa, vaan valtiopäivillä ja hallituksella on keskeinen rooli päätöksissä.
Näin arvioi asiaan perehtynyt selvitysmies, joka on tarkastellut asiaa siitä näkökulmasta, että Ruotsi vastaisi esimerkiksi aseelliseen hyökkäykseen tai alueloukkaukseen toisen maan, kuten Suomen kanssa.
Selvitysmiehen mukaan Ruotsin hallituksella on mahdollisuus lähettää joukkoja ulkomaille suorittamaan sellaista kansainvälistä velvoitetta, jonka valtiopäivät on hyväksynyt.
Selvitysmies kirjoittaa, että muutoin Ruotsin hallitus voi päättää aseistettujen joukkojen lähettämisestä toiseen maahan siinä tapauksessa, että valtiopäivät on lailla määritellyt, millaisissa tilanteissa ja minkä maiden kanssa niin saa tehdä.
Ulkomaisten sotavoimien vastaanottamisesta Ruotsiin päättää lähtökohtaisesti maan hallitus.
Selvitysmiehen mukaan sotilaallisen yhteistyön päätöksenteko- ja lainsäädäntökysymyksiä pitäisi arvioida kussakin tapauksessa erikseen.
Suomessa erillislaki kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Suomen nykylainsäädäntö ei ole sallinut sotilaallisia voimakeinoja sisältävän avun antamista rajojen ulkopuolelle.