Ruotsi ikääntyneiden työllisyydessä aivan eri tasolla kuin Suomi – mikä erottaa naapurimaita?

Terveys

Ruotsalaisten työurien pidentämistä tutkiva psykologian professori Marianna Virtanen arvioi, että Suomen ja Ruotsin väliltä löytyy monia eroja, sosioekonomisista eroista lähtien.

– Ruotsalaiset yleisesti ottaen ovat terveempiä kuin suomalaiset. Siinä on ihan yleinen tasoero, kertoo Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

– Jos mietitään sosioekonomisia eroja ja esimerkiksi alkoholikuolleisuutta, joka näyttää hyvin huolestuttavalta. Suomen ja Ruotsin välinen ero on hyvin suuri. Ruotsilla on selkeästi tiukempi alkoholipolitiikka kuin meillä. Se on yksi näitä tekijöitä, jotka edistäisivät väestön terveyttä niillä väestöryhmillä, joilla on tällä kohtaa synkät luvut, kommentoi Virtanen. 

– Ehkä jossain määrin kyse on terveydestä. Vaikea nähdä, että tämä olisi oleellisesti terveyseroista kyse, koska nämä erot ovat niin valtavia. Itse asiassa meillä 55-59 -vuotiaitten työllisyysasteet on samaa luokkaa kuin Ruotsissa viisi vuotta vanhempien työllisyysasteet. On vaikea uskoa, että meillä työvoima olisi niin paljon työkyvyltään heikompaa, arvioi Risku. 

Elintaso

Virtanen huomauttaa, että 1950-luvun Ruotsi oli hyvin erilainen kuin 1950-luvun Suomi.

– Tämä +60-vuotiaiden sukupolvi on syntynyt 1950-luvun Suomeen. Meillä oltiin vasta toipumassa sodasta ja oli pula-aika ollut. Monilla lähtökohta Suomessa on ollut hyvin niukka. Tavallaan kohtalo on osittain sinetöity jo siellä lapsuudessa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsuudenkin olosuhteet ja koko sen elämänkulun olosuhteet vaikuttavat myöhempään terveyteen ja työkykyyn. 

Työllisyyspolitiikka

Virtasen mukaan Ruotsissa työllisyyspolitiikkaan käytetään ylipäätänsä enemmän rahaa kuin monissa muissa maissa. 

– Ruotsissa on aikalailla kannustava työllisyyspolitiikka. Siellä hyvin paljon käytetään tukityöllistämistä, kouluttautumista ja osatyökykyisten työhön saattamista. Ruotsissa on työhönsuuntautumisperiaate kaikissa tapauksissa ja siihen käytetään myös aika paljon rahaa – enemmän kuin monessa muussa maassa, Suomi mukaan lukien, arvioi Virtanen. 

Onko aktivointipolitiikassa selkeä ero?

– Kyllä. On tehty vertailu, että Suomessa on vähemmän. Meillä se perustuu usein vähän passiivisempaan työllistämistukeen. Ja Ruotsissa käytetään enemmän rahaa ja satsataan siihen suuntautumiseen ja erilaisiin toimenpiteisiin.  

Työkyky

Raskas fyysinen työ ajaa työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojaan, huomauttaa Virtanen.

– Ruotsissa on osattu tehdä työelämässä jotakin paremmin kuin meillä eli tuettu juuri siinä tilanteessa kun työkyky alkaa heikkenemään ja on kannustettu kaikkia osallistumaan. Heillä on yleinen periaate, että kaikkien pitää saada osallistua ja siihen todella satsataan. 

Osa-aikatyö

Ruotsissa tehdään enemmän osa-aikatyötä.

– Siellä on sellaista joustoa. Kun eläkeikä lähestyy, voidaan tehdä osa-aikatyötä. Se on yleisempää kaikissa ikäryhmissä Ruotsissa. Suomessa on ollut kaikki tai ei mitään -periaate. On tehty kokopäivätöitä tai sitten ei ollenkaan. Ruotsissa on yleistä myös se, että eläkeläiset tekevät osa-aikatyötä, kertoo Virtanen.

Velka

Ruotsalaisilla kotitalouksilla on enemmän velkaa.

– Ruotsalaiset kotitaloudet ovat paljon velkaisempia kuin suomalaiset. Kyllä se saattaa olla, että velka pitää virkeänä. Heillä on paljon varallisuutta, mutta on velkaakin. Oleellinen juttu on se, että jos kuudenkympin paikkeilla on velkaa, niin on se aina jonkunlainen muistutus siitä, että pitää olla tulojakin. Voi olla monia tällaisia kulttuurieroja, pohtii Risku. 

Työurat

Eurostatin mukaan suomalaisella 15-vuotiaalla oli vuonna 2017 edessään 38 vuotta osallistumista työelämään ja ruotsalaisella liki 41.7 vuotta – Virollakin 38,5.

– Työntekijätasolla Ruotsissa yli kuusikymppisenä on noin kolmannes enemmän töissä ja korkeakoulutetuilla neljännes enmmän. Tarkoittaa sitä, että ihan selkeästi jatketaan pidempään. 

Ja vielä loppuun pieni vertailu Viroon. Elinajanodotteessa voitamme, mutta entäpä tässä yli 60-vuotiaiden työllisyydessä.

– Itse asiassa Virossakin ikääntyneiden työvoimaan osallistuminen on yleisempää kuin Suomessa, Risku toteaa.