Ruotsi harkitsee muuttavansa lapsilisät tuloista riippuvaisiksi: ”Järjetöntä maksaa niille, jotka eivät tukea tarvitse”

Ruotsissa useat kansanedustajat ehdottavat, että lapsilisiin vaikuttaisivat vanhempien tulot. Tähän mennessä tukea ovat saaneet kaikki tuloihin katsomatta.

Miksi lapsilisiä maksetaan kaikille perheille, vaikka tilillä olisi miljoonia? Tämä kysymys nousi pinnalle Ruotsin politiikassa tällä viikolla.

Lapsilisät otettiin käyttöön Ruotsissa vuonna 1948 tukemaan lapsien hankintaa. Nykyisin lapsilisiä maksetaan ruotsalaisperheille vuosittain noin 3,2 miljardin euron edestä.

Syksyn vaaleihin työnsä päättänyt Ruotsin punaviherhallitus korotti lapsilisää juuri viime vuonna. Nyt sitä maksetaan 122 euroa kuukaudessa. Suomessa tuki ensimmäisestä lapsesta on 94,88 euroa kuukaudessa.

Jos lapsia on kaksi tai useampia, ruotsalaisvanhemmat saavat lisäksi usean lapsen lisää, kuten Suomessakin.

Nyt Ruotsissa useat kansanedustajat ehdottavat, että lapsilisät muutettaisiin tuloista riippuvaisiksi, eikä hyvätuloisten kuuluisi saada etuutta.

Ehdotuksen takana ovat muun muassa liberaalipuolueen Joar Forssell, keskustapuolueen Magnus Ek ja kokoomuspuolueen Jan Ericson.

Yleisradioyhtiö SVT:n haastatteleman Forssellin mukaan on vaikea käsittää, että tuki on sama köyhille ja rikkaille.

– On järjetöntä antaa tukea niille, jotka eivät sitä tarvitse, Forssell sanoo.

Forssellin mielestä lapsilisien muuttaminen tuloista riippuvaisiksi on yksi keino säästää rahaa. Liikkumavaraa voitaisiin käyttää Ruotsin korkeiden verojen keventämiseen.

–Ruotsi on pieni, globaalissa taloudessa toimiva maa, joka tarvitsee työn verotuksen voimakasta keventämistä, jotta pysymme kilpailukykyisinä, ihmiset muuttavat tänne töihin ja voimme rahoittaa hyvinvointiamme myös tulevaisuudessa.

Sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson on puolustanut lapsilisien maksamista kaikille. Hänen mielestään on tärkeä periaate, että kaikki veronmaksajat saavat jotain takaisin.

Sosiaalidemokraattien mukaan ehdotus on huono myös siksi, että lapsilisien tulorajojen hallinnointiin palaisi enemmän rahaa kuin lisistä säästyisi.

Lue myös:

    Uusimmat