Mainos

Ruotsalaistutkimus: Rintasyövän nykyseulonnat riittämättömiä ylipainoisille?

Ruotsalaistutkimuksen perusteella ylipainoisten naisten kannattaisi ehkä käydä rintasyöpäseulonnoissa nykyohjeistusta useammin. 

Korkeaan painoindeksiin liittyy lukuisia terveysriskejä, esimerkiksi kohonnut riski sairastua diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Viime marraskuussa julkaistun ja voittoa tavoittelemattoman Radiological Society of North America -yhdistyksen kokouksessa esitellyn ruotsalaistutkimuksen perusteella näyttää siltä, että painoindeksillä voisi olla paikkansa myös rintasyöpäseulontaan liittyvässä ohjeistuksessa.

Karoliinisessa instituutissa tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten painoindeksi tai rintakudoksen tiheys vaikuttavat siihen, että rintasyöpäkasvain on jo diagnoosihetkellä – löydettiin se sitten seulonnan yhteydessä tai seulontojen välissä – suuri eli yli kahden senttimetrin kokoinen.

Kahden senttimetrin koko on tärkeä raja, koska sitä käytetään erottamaan toisistaan ensimmäisen ja toisen asteen syöpiä ja sen tiedetään olevan yhteydessä potilaan ennusteeseen.

Tutkimuksessa oli mukana yli kaksi tuhatta 55–74-vuotiasta naista, joilla todettiin levinnyt rintasyöpä vuosina 2001–2008. Seulontaväli oli osallistujilla korkeintaan kaksi vuotta. Heitä seurattiin vuoden 2015 loppuun asti.

Todennäköisyys löytää seulonnassa suuri kasvain osoittautui suuremmaksi niillä, joiden painoindeksi oli yli 25 ja rintarauhaskudos tiheää. Sen sijaan seulontojen välillä löydetyt suuret kasvaimet olivat yhteydessä vain korkeaan painoindeksiin.

Ennustekin oli huonompi ylipainoisilla kuin normaalin painoindeksin rajoissa olevilla naisilla. Huonomman ennusteen määritteinä pidettiin syövän uusiutumista, leviämistä tai syöpään menehtymistä. 

Lyhyemmät seulontavälit tarpeellisia?

Tutkijoiden mielestä korkean painoindeksin pitäisi olla rintasyöpäseulontaa puoltava argumentti silloin, kun potilas punnitsee seulonnan hyötyjä ja haittoja. Lisäksi naisten, joiden painoindeksi nousee yli 25:n, kannattaisi harkita tavallista lyhyempiä seulontavälejä.

Siihen, kuinka tiheitä käyntejä tämä käytännössä tarkoittaisi, tutkimuksessa ei paneuduttu.

Tutkimus toteutettiin Ruotsissa, jossa seulontavälit ovat 18–24 kuukautta eli puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen. Yhdysvalloissa jotkut organisaatiot suosittelevat rintasyöpäseulontoja nykyäänkin jopa vuoden välein. Suomessa jokainen 50–69-vuotias nainen saa kutsun mammografiakuvauksiin kahden vuoden välein.

Seulontojen hyödyiksi lasketaan rintasyöpäkuolleisuuden väheneminen ja syövän löytyminen varhaisvaiheessa niin, että hoidot voidaan tehdä rintarauhaskudosta säästäen. Haitoiksi tiedetään ylidiagnosointi ja -hoitaminen: kaikkien seulonnoissa ”kiinni jääneiden” sairaus ei välttämättä koskaan kehittyisi hoitoa vaativaksi. Välillä tehdään myös huteja eli niin sanottuja vääriä positiivisia löydöksiä, joista aiheutuu naisille turhaa huolta ja vaivaa.

Normaali seulontatuloskaan ei takaa, etteikö nainen voisi sairastua rintasyöpään jo ennen seuraavaa seulontakertaa. Miljoonaa seulottua naista kohden yhden tai kahden arvioidaan kuolevan rintasyöpään seulonnasta saatavan säteilyn seurauksena.

Ruotsalaisten tulokset ovat vasta alustavia, eikä niitä ole vielä vertaisarvioitu. Lisätutkimusta tarvitaan edelleen.

Lisääkö mammografia rintasyöpäriskiä? Lääkäri vastaa

Lisääkö säteilyä aiheuttava mammografia, jota käytetään rintasyövän seulonnassa, itse rintasyöpäriskiä? Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, HYKS Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson kommentoi aihetta Hyvää Elämää -ohjelmassa kesäkuussa 2017.

Katsomo-video ei ole saatavilla

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.