Epätasa-arvoa työmarkkinoilla selittää osaltaan hyvinvointivaltio, arvioidaan EVAn analyysissa Lasikaton paradoksi.
Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa naiset kyllä osallistuvat hyvin työmarkkinoille, mutta heidän etenemisensä uralla on yhä hidasta.
Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn analyysistä Lasikaton paradoksi.
Kun eri maita verrataan keskenään, havaitaan, että esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Baltian maissa naisia työskentelee johtotason tehtävissä suhteellisesti selvästi enemmän kuin Pohjoismaissa yleisesti.
Yhdysvalloissa johtotehtävissä olevista henkilöistä naisia oli 40,5 prosenttia vuonna 2017. Latviassa naisia oli 44,1 prosenttia ja Ruotsissa 39,5 prosenttia.
Ruotsin markkinauudistuksista hyvä kokemus
OECD-maiden keskiarvo oli 31,9 prosenttia, minkä alle jäivät esimerkiksi Suomi ja Tanska. Vuonna 2017 Suomen johtotehtävissä olevista ihmisistä vain 31,5 prosenttia oli naisia.
Suomen edellä olivat muun muassa vielä Liettua, Norja, Viro ja Islanti.
Ruotsissa naisjohtajia oli muita Pohjoismaita enemmän, sillä EVAn analyysin mukaan Ruotsin markkinauudistukset ovat avanneet naisvaltaisia julkisen sektorin aloja kilpailulle ja yksityistäminen on nostanut naisten palkkoja.
Norjassa naisia oli johtajista 36 prosenttia, ja Norjassa onkin käytössä kiintiöt. Norjassa julkisomisteisten pörssiyhtiöiden hallituksissa pitää olla vähintään 40 prosenttia naisia. EVAn mukaan kiintiöillä ei ole ollut havaittavia vaikutuksia naisten uriin tai palkkatasa-arvoon.