Ruotsalaistutkijan tyly arvio: Suomen hyvinvointivaltio on syypää naisten heikkoon urakehitykseen – "Perhetuet johtavat siihen, että naiset työskentelevät vähemmän"

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa naiset kyllä osallistuvat hyvin työmarkkinoille, mutta heidän etenemisensä uralla on yhä hidasta.

Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn analyysistä Lasikaton paradoksi.

Kun eri maita verrataan keskenään, havaitaan, että esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Baltian maissa naisia työskentelee johtotason tehtävissä suhteellisesti selvästi enemmän kuin Pohjoismaissa yleisesti.

Yhdysvalloissa johtotehtävissä olevista henkilöistä naisia oli 40,5 prosenttia vuonna 2017. Latviassa naisia oli 44,1 prosenttia ja Ruotsissa 39,5 prosenttia.

Ruotsin markkinauudistuksista hyvä kokemus

OECD-maiden keskiarvo oli 31,9 prosenttia, minkä alle jäivät esimerkiksi Suomi ja Tanska. Vuonna 2017 Suomen johtotehtävissä olevista ihmisistä vain 31,5 prosenttia oli naisia.

Suomen edellä olivat muun muassa vielä Liettua, Norja, Viro ja Islanti.

Ruotsissa naisjohtajia oli muita Pohjoismaita enemmän, sillä EVAn analyysin mukaan Ruotsin markkinauudistukset ovat avanneet naisvaltaisia julkisen sektorin aloja kilpailulle ja yksityistäminen on nostanut naisten palkkoja.

Norjassa naisia oli johtajista 36 prosenttia, ja Norjassa onkin käytössä kiintiöt. Norjassa julkisomisteisten pörssiyhtiöiden hallituksissa pitää olla vähintään 40 prosenttia naisia. EVAn mukaan kiintiöillä ei ole ollut havaittavia vaikutuksia naisten uriin tai palkkatasa-arvoon.

Korkeat verot ja avokätiset tuet

EVAn johtaja Matti Apunen haastattelee EVAn analyysissä ruotsalaista tutkijaa ja kirjailijaa Nima Sanandajia.

Sanandaji katsoo naisten hitaan etenemisen Pohjoismaissa johtoasemiin johtuvan pitkälti korkeista veroista, avokätisistä tuista sekä julkisen sektorin heikoista työnteon kannustimista.

– Runsaat perhetuet johtavat siihen, että naiset työskentelevät keskimäärin miehiä vähemmän. Korkean verokiilan takia palveluita ei osteta yhtä paljon kodin ulkopuolelta kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Julkiset toimijat dominoivat hyvinvointipalveluita ja julkisella sektorilla kilpailu ja sitä kautta naisten palkkakehitys on heikompaa, Sanandaji sanoo tiedotteessa.

Sanandaji tulkitsee asiaa niin, että Pohjoismaissa tulisi luottaa markkinavoimiin ennemmin kuin sääntelyyn jos naisten tasa-arvoa halutaan edistää työmarkkinoilla.

Sanandaji nostaa esimerkkinä kotitalousvähennyksen, jonka laajentaminen voisi edistää naisten mahdollisuuksia keskittyä uriinsa.

EVA julkaisee Lasikaton paradoksi -analyysinsa keskiviikkona kello 9.