Ruotsin ja Suomen pitää alkaa ajatella Naton toimintaan osallistumisen sijaan toimimista osana Natoa, sanoo puolustusneuvonantaja Tommy Åkesson Dagens Nyheterille.
Ruotsin ja Suomen liityttyä Natoon on todennäköistä, että sotilasliiton operatiivisissa suunnitelmissa merkittävä osa Ruotsin puolustusvoimista osoitetaan Suomen puolustamiseen. Näin arvioi Ruotsin Nato-edustuston puolustusneuvonantaja Tommy Åkesson Dagens Nyheter -lehden haastattelussa.
– Suuren sotasuunnitelman tekee Nato, sitä ei tehdä Ruotsissa. Suomi on etulinjan maa, mitä Ruotsi ei ole, Åkesson perustelee arviotaan.
Åkessonin mukaan Suomen 1 300 kilometrin raja Venäjän kanssa on Naton kannalta merkittävä muutos sotilasliiton strategisen painopisteen siirtyessä pohjoisemmaksi.
Åkessonin mukaan Nato tekee piakkoin yksityiskohtaisen arvion Ruotsin puolustuskyvyistä ja kirjaa mahdollisia tavoitteita puolustuksen kehittämiselle. Näitä voivat olla muun muassa maavoimien mekanisoitujen prikaatien määrän nostaminen nykyisestä yhdestä kahteen tai ilmatankkauskaluston hankinta.
Ruotsi valtiopäivät on asettanut tavoitteeksi kolme maavoimien prikaatia vuoteen 2030 mennessä. Naton vaatimukset prikaateille ovat kuitenkin kovemmat kuin Ruotsissa, esimerkiksi prikaatin käytössä olevien taistelupanssareiden määrän suhteen.
Upseereiden löytäminen Nato-tehtäviin kova haaste
Nato-jäsenyys merkitsee Ruotsille myös sitä, että Naton eri esikuntiin ja muihin sotilasliiton tehtäviin tarvitaan 200–250 ruotsalaista upseeria.
