Ruotsalainen kone laskeutui Kokkola-Pietarsaaren kentälle ilman lupaa, vaikka kiitotiellä oli työkoneita – vakavasta vaaratilanteesta pyyhkeitä lennonjohdon koulutukselle

Otkes löysi raportissaan parannettavaa lennonjohdon kertauskoulutuksesta, lentoasemien 1980-luvulta peräisin olevista viestintä- ja lennonvarmistusjärjestelmistä ja ruotsalaiskoneen miehistön viestinnästä.

Koneen kyydissä oli kuusi ihmistä

Vaaratilanne tapahtui 22. maaliskuuta 2018 aamukahdeksan aikoihin, kun ruotsalaisen Jonair AB -yhtiön Piper PA-31-350 -tyyppinen lentokone oli tulossa Ruotsin Skellefteån lentoasemalta Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle. Lentokoneessa oli kahden hengen miehistö ja neljä matkustajaa.

Lue myös: Vakava vaaratilanne Kruunupyyssä: Lentokone laskeutui luvatta harjakoneen viereen

Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla satoi tuona aamuna lunta, joten kiitotietä oli puhdistamassa lumesta kaksi harjapuhallinajoneuvoa ja yksi kitkanmittauslaitetta vetävä jarruajoneuvo.

Lennonjohto varoitti tuolloin lentokenttää lähestyvää ruotsalaiskonetta, että se saattaisi joutua odottamaan laskeutumista kunnossapitotöiden takia.

Lumituiskussa lentokoneessa ilmeni jäätämistä, joten lennon miehistö ilmoitti, ettei odottaminen välttämättä onnistuisi.

Lennonjohto käski tehdä ylösvedon, kone laskeutui silti

Otkesin raportista selviää, että tämän jälkeen viestintä lennonjohdon ja ruotsalaiskoneen miehistön välillä alkoi takkuilla.

Lennonjohto ja koneen miehistö eivät kunnolla kuulleet toisiaan, koska radiolähetykset menivät päällekkäin ja lennonjohdon kaiuttimista kuului samaan aikaan voimakkaasti yhden kunnossapitokoneen kuljettajan puhe.

Lennonjohto ei saanut selvää ruotsalaiskoneen miehistön viesteistä ja käski heitä tekemään ylösvedon. Kone ei kuitenkaan kuitannut sitä, vaan tiedusteli kiitotievalojen päällä olosta.

Ruotsalaiskoneen päällikkö kuitenkin arvioi laskeutumisen olevan välttämätöntä jäätämisen takia ja kone ilmoitti lennonjohdolle tulevansa laskuun, jos kiitotie olisi vapaa. Myöhemmin koneen päällikkö kertoi, että hän mielsi koneen saaneen laskuluvan.

Lennonjohto käski tuolloin konetta uudestaan tekemään ylösvedon, koska työkoneet olivat kiitotiellä.

Lentokone oli kuitenkin jo laskeutumassa työkoneiden eteen, vaikkei lupaa ollut myönnetty. Lennonjohto varoitti tuolloin  työkoneiden kuljettajia laskeutumisesta. He eivät väistäneet laskeutuvaa lentokonetta.

Vaaratilanteen vakavuudesta huolimatta tilanteessa ei aiheutunut henkilö-tai materiaalivahinkoja.

Lennonjohdolle tarvitaan koulutusta

Otkes antoi raportissaan kolme turvallisuussuositusta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi sekä vastaavien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja vahinkojen torjumiseksi.

Otkes kehotti lennonjohdosta vastaavaa ANS Finlandia varmistamaan lennonjohtajien paikallisen kertauskoulutuksen riittävyyden. Tapahtumahetkellä vuorossa olleen lennonjohtajan kokemus talvikunnossapidon ja lentoliikenteen yhteensovittamisesta oli vähäinen.

– Tämä tapaus on reilun vuoden aikana neljäs turvallisuustutkintamme ilmailun ongelmista, joihin liittyy talvikunnossapito, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi tiedotteessa.

– On keskeistä, että talvikunnossapidon ja lentoliikenteen koordinointi toimii saumattomasti ja oikea-aikaisesti kaikilla Suomen lentoasemilla.

1980-luvun viestintälaitteet uusintaan

Otkes kehottaa myös ANS Finlandia ja lentokentistä vastavaa Finaviaa päivittämään myös vähäliikenteisten lentoasemien viestintä- ja lennonvarmistusjärjestelmät vastaamaan tämän päivän vaatimuksia, jotta yhteydet toimivat eivätkä kuulu päällekkäin.

Otkesin mukaan Kokkola-Pietarsaaren lennonjohdon radiopuhelinjärjestelmät ovat Ilmailuhallituksen aikaisen Ilmailuviestikorjaamon vuonna 1982 valmistamat eikä lennonjohtaja ei kyennyt nykyisellä järjestelmällä seuraamaan lentokoneen sijaintia lähestymisen loppuvaiheessa

– Ei voi olla niin, että vähemmän liikennöitävillä lentoasemilla toimitaan 1980-luvun radioilla sekä vanhalla ja osin puutteellisella tekniikalla. Turvallisuudesta ei voi ilmailussa tinkiä yhtään näissä asioissa, Nurmi summaa.

Otkes kehotti myös Ruotsin Kuljetushallitusta varmistamaan, että heidän valvonnassaan olevat lentotoiminnan harjoittajat hallitsevat riittävän kommunikoinnin.

Ruotsalaiskoneen miehistö ei esimerkiksi ilmoittanut riittävän selvästi jäätämisen vaikutuksista lentokoneen suorituskykyyn, mikä osaltaan vaikutti vaaratilanteen syntyyn.