Roskaaminen aiheuttaa isot kulut Helsingin kaupungille – 3,5 miljoonaa puistojen siivoamiseen

Roskat. siivous, talkoot
Töölönlahden rannoilta löytyi paljon muoviroskaa. MTV

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Päivi Mäki-Petäjä

    paivi.maki-petaja(at)mtv.fi

    @pmakipetaja

    Helsingin Töölönlahden ympäristöä siivottiin tänään talkoilla. Kaupunki on roskaisimmillaan keväisin ja kerättävää riitti. Ihan pienestä ongelmasta ei roskaamisessa ole kysymys: Helsingin kaupunki käyttää noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa puistojen siivoukseen.

    Iso joukko kaupunkilaisia osallistui tänään siivoustalkoisiin Helsingin Töölönlahden ympäristössä. Siivottavaa riitti. Luontoon heitetään monenlaista jätettä.

    – Muovia hirveästi, tupakantumppeja, skumppapullon korkkeja, siinä ehkä kolme kärjessä, luettelee Lini Soini roskasäkkinsä sisältöä.

    – Muoviputkea, paljon roskapusseja, kuohuviinipullon korkkeja, muovimukeja, tupakantumppeja, kuohuviinipulloja, serpentiiniä, listaavat Matti Suutari ja Satu Särmä siivouksen tuloksia.

    – Täältähän löytyy kaikenlaista, suorastaan elämäntarinoita. Täällä on farkkuja, kalsareita, shampoopulloja, partakoneita, muovia ja tumppeja, ihmettelee Markku Korhonen roskalöytöjä.

    Roskaisuus pahimmillaan keväisin

    Roskaisuus on pahimmillaan keväisin, kun talven mittaan heitetyt roskat paljastuvat lumen alta.

    – Talven jälkeen näyttää, että aika paljon näkee roinaa siellä täällä, sanoo Korhonen.

    Kaupunki kuluttaa paljon rahaa siivoamiseen.

    – Helsingin kaupunki käyttää 3,5 miljoonaa euroa puistojen siivoamiseen ja se on viidesosa viheralueiden hoitoon käytetystä budjetista. Urakoitsijoilta menee viidesosa työajasta puistojen siivoamiseen. Onhan se aika paljon se, toteaa Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskela.

    5000 roskista, 200 siivoustalkoot

    Lisäksi kaupungissa järjestetään 200 siivoustalkoot joka vuosi. Niihin osallistuu noin 20 000 kaupunkilaista. Kaupungissa on myös yli 5000 roska-astiaa.

    Roskaamista ei silti ole saatu loppumaan.

    – Roskisten määrää on lisätty ja kokoa kasvatettu, siitä ei enää ole kyse. Kyse on asenteista. Pitäisi jo kouluissa ja päiväkodeissa olla asennekasvatusta. Pitäisi ymmärtää se, että kenelläkään ei ole oikeus roskata eikä kenenkään velvollisuus ei ole kerätä toisen roskia, muistuttaa Koskela.

    Tänään tosin kaikki roskat eivät päätyneet roskikseen vaan osa pääsi ympäristötaideteosten raaka-aineeksi.

     

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •