Rokotetaanko alle 12-vuotiaista vain osa? Lasten koronarokotusten hyödyt ja haitat punnitaan Suomessa tarkkaan

Alle 12-vuotiaiden koronarokotukset mietinnässä Suomessa – näin ajattelevat kansa ja asiantuntijat 5:18
Alle 12-vuotiaiden koronarokotukset mietinnässä Suomessa – näin ajattelevat kansa ja asiantuntijat.

Rokotustutkimuskeskuksenjohtajan Mika Rämetin mukaan Yhdysvaltojen ja Israelin lisäksi myös Kiina ja Kuuba ovat jo aloittaneet alle 12-vuotiaiden lasten rokottamisen omilla koronarokotteillaan.

Eurooppa odottaa vielä EMA:n päätöstä rokotteiden hyväksymisestä, joka pitäisi tulla jo ensi viikon lopulla.

Rämet ei halua ottaa kantaa alle 12-vuotiaiden rokottamiseen, sillä hän on johtanut Suomessa Pfizer/BioNTech Comirnaty-rokotetutkimusta. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan noin 4500 perustervettä lasta, jotka olivat iältään 5–11-vuotiaita. Neljässä maassa tehdyn tutkimuksen jälkeen rokotteelle on haettu myyntilupaa EU:ssa.

– En voi ottaa kantaa, kun olen ollut mukana tekemässä kyseistä tutkimusta, mutta päätös lasten rokottamisesta riippuu sitä, mitä sillä tavoitellaan. Jos halutaan vähentää kuolemia tai vakavia sairastumisia, sellaisia tapauksia näissä alle 12-vuotiaissa on vähän. Mutta asia on monimutkaisempi.

Rokotteiden on todettu antavan 90,7 prosentin suojan oireista koronatautia vastaan. 

– Rokotetuilla lapsilla olisi todennäköisesti esimerkiksi pienempi riski tartuttaa isovanhempia ja he voisivat esimerkiksi välttää rokotettuina sairastumisen aiheuttamat karanteenit.

– Tutkimuksissa on havaittu rokotetuilla lapsilla vastaavia rokotereaktioita kuin vanhemmillakin, eli pistopaikan kipua, kuumereaktioita ja päänsärkyä. Vakavia haittavaikutuksia, kuten sydänlihastulehduksia, ei tullut esille yli 3000 rokotetulla. Mitään yllättäviä haittoja ei tutkimuksessa havaittu, toteaa Rämet.

Asiantuntijat ovat julkisuudessa tuoneet esille vahvasti sen, että lasten rokottamista tulee tarkkaan harkita.

Rämetin mukaan tarkka harkinta johtuu siitä, että lasten kohdalla hyödyt kuten vähentyvät sairaalahoidot ovat vähemmän ilmeisiä kuin vanhemmilla. 5–11-vuotiailla lapsilla vakava koronatauti on hyvin harvinainen.

Lasten riskejä jo tiedossa

Rämet nostaa esille, että myös lapsilla tauti voi johtaa sairaalahoidon tarpeeseen. Ylipaino, immuunipuutos tai hengitys- ja verenkiertoelinten sairaudet lisäävät vaikean tautimuodon riskiä.

Tiedossa on, että koronaviruksen aiheuttama tauti voi lapsilla toimia laukaisevana tekijänä Kawasakin taudin kaltaisella hyperinflammatoriselle oireyhtymälle, jossa useisiin eri elimiin kehittyy tulehdustila. Yhdysvalloissa on raportoitu tällaisia tapauksia yli 3000, joista vajaa 40 on menehtynyt.

Rämetin mukaan rokote, joka estää tehokkaasti covid-19-tautia ja taudin leviämistä lapsilla, voi olla merkityksellinen suoja lapsille itse tautia ja siihen liittyviä jälkitauteja vastaan.

Suomessa rokottamaan voidaan päätyä vain tietty ikäryhmäkin

Kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä toimivan THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan lasten rokotussuosituksesta keskustellaan 1.12. Vaihtoehtoja on useita riippuen siitä, miten rokotusten hyötyjä ja haittoja itse lapselle ja yhteisölle punnitaan.

– Erilaisia vaihtoehtoja voi ajatella. Esimerkiksi, ettei tämän ikäisiä lapsia rokoteta vielä lainkaan, tai että kaikille 5–11-vuotiaille tarjotaan rokotusta. Tai että riskiryhmiin tai tiettyyn ikään kuuluvia rokotetaan.

Nohynekin mukaan EMA juuri ilmoitti aikaistaneensa lasten rokotteiden myyntiluvan käsittelyä niin, että suositus myyntiluvalle olisi valmis ensi viikon lopulla pikemminkin kuin joulukuun 16 päivänä. 

– Lasten rokotetutkimuksista tiedämme, että rokotteen suojateho on 90,7 prosenttia laboratoriovarmistettua infektiota vastaan. Yhtään vakavaa sairaalahoitoa vaativaa tartuntaa ei tullut ilmi rokotetuilla tai rokottamattomilla yli 2000 tutkimuksessa mukana olleen joukossa. Rokotetuilla todettiin kolme tartuntaa ja rokottamattomilla plaseboryhmässä kuusitoista.

Nohynekin mukaan rokotuspäätös riippuu siitä, mitä rokotuksilla halutaan saavuttaa ja lasten rokottamisen hyödyn ja haitan välisestä suhteesta. Onko lasten tautitaakka riittävän suuri, jotta rokotuksia heillä voi perustella. Ja onko rokottaminen riittävän turvallista?  

– Koronatartunnan saaneista alle 12-vuotiaista vain 0,3 prosenttia on joutunut sairaalaan. Suomessa runsas sata lasta on siis joutunut sairaalahoitoon ja joka kolmannella näistä siihen on ollut joku muu pääasiallien syy kuin korona. Sairaalahoitoa tarvinneista lapsista puolet on ollut alle yksi vuotiaita.

Nohynek muistuttaa, että lasten osuus tartunnoista on suhteellisesti lisääntynyt, koska lapsia testataan nyt aktiivisesti.

Suomessa Kansallinen rokotusasiantuntija ryhmä muodostaa oman kantansa joulukuun ensimmäisenä päivänä. Sen jälkeen THL antaa ehdotuksensa STM:lle, ja kun päätös on syntynyt tarvitaan vielä asetusmuutos kuulemisineen.

Lue myös:

    Uusimmat