Kainuussa kärjistyneet tykkylumiongelmat olivat pieni myrskyvaroitus omatoimisen varautumisen merkityksestä, arvioi sisäministeri Paula Risikko (kok.).
Osa tätä suojautumista on 72 tuntia -konsepti, joka ohjaa varautumaan omatoimisesti niin, että poikkeusoloissa selviää kotona kolme vuorokautta.
Risikko painottaa, että suomalaisten on syytä esimerkiksi koota niin kutsuttu kotivara. Se koostuu ruoasta ja päivittäistarvikkeista, joilla selviää sähkön, lämmön tai veden jakelun pitemmästä katkosta.
– Kannattaa myös ladata matkapuhelimeen hätänumeron 112 applikaatio. Se näyttää heti soittajan sijainnin hätäkeskukselle, hän sanoi Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa johtokeskuksessa Keravalla.
Suomen väestön nouseva keski-ikä heijastuu hätäkeskusten työhön, kertoi Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnassaari.
– Ikääntyminen näkyy niin, että ihmiset tarvitsevat enemmän apua kun aiemmin.
Apupyyntö Puolustusvoimille viivästyi
Vuoden alun pitkistä sähkökatkoksista opittiin viranomaisten mukaan useita asioita kriisikestävyydestä. Koska riippuvuus sähköstä ja tietoverkoista kasvaa vääjäämättä, häiriöt on kyettävä huomioimaan etukäteen.
On myös arvioitu, että tykkylumikriisin tapaiset pulmat eivät jää ainutkertaiseksi, vaikka ne harvinaisia ovatkin.
– Opimme esimerkiksi sen, että pelastuslaitoksen olisi pitänyt ottaa nopeammin johtovastuu Kainuun tilanteessa. Näin virka-apupyyntö Puolustusvoimille olisi saatu tehtyä aiemmin. Silti ei voida sanoa, että apu olisi myöhästynyt. Mitään suurempia vaaratilanteita ei ole tullut myöhemmin tietoon, Risikko sanoi.
Sisäministeri kertoi, että EU:ssa on komissaaritasolla pohdittu, olisiko unionissa tarvetta yhteisille kriisi- tai varajoukoille erikoistilanteissa, kuten suurten metsäpalojen aikana.
– Suomi ei ole vastaan, jos EU haluaa tällaiseen satsata. Mutta tuon (avun pyytämisen kriisijoukoilta) pitäisi olla kansallisessa päätösvallassa.