Ripa kävi koulun ja armeijan huumehuuruissa – totaalinen kyllästyminen vauhditti hoitoon hakeutumista

Hän päätti kuusi vuotta sitten hakea apua vuosia jatkuneeseen päihteidenkäyttöönsä. A-klinikalla tehtyjen tilannearviointien jälkeen hän pääsi Diakonissalaitoksen päihdepalvelujen pyörittämään korvaushoitoon.

Ripa on niin sanotun toisen polven päihteidenkäyttäjä. Hoitoon hakeutumisen syy oli Ripan mukaan kyllästyminen katukäyttöön ja päihdekulttuuriin.

Neuvontaa, hoitoa sekä kuntoutusta

HDL:n päihdepalvelut on suunnattu alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttäjille.

Palveluja tuotetaan yhteistyössä kaupunkien kanssa.

– Äiti oli yksinhuoltaja ja sekakäyttäjä. Olen ruvennut todella nuorena käyttämään huumeita. Kävin ammattikoulun melkein loppuun ja tein viisi vuotta maalarin hommia. Kävin siinä välissä myös armeijan, vaikka käytinkin huumeita koko ajan, Ripa kertoo kokemuksiaan MTV Uutisille.

Nykyisin hän on niin sanotussa haittoja vähentävässä hoidossa. Esimerkiksi vieroitushoidossa käytettävien lääkkeiden annostuksia voidaan portaittain vähentää tilanteen mukaan.

Ripa kertoo tehneensä vielä hoitojen alkuvaiheessa myös rikoksia, kuten reseptien väärentämisiä. Rikokset sekä kovat aineet, kuten heroiini ja voimakkaat kipulääkkeet, ovat väistyneet erilaisten aktiviteettien tieltä.

– Elämä rupesi menemään parempaan suuntaan. Viimeisen vuoden aikana oheiskäyttö on loppunut melkein kokonaan. Silloin tällöin poltan kannabista, hän kertoo.

Diakonissalaitoksen päihdepalvelujen kautta kuntoutujille järjestetään esimerkiksi matalan kynnyksen työtoimintaa sekä mahdollisuuksia harrastaa musiikkia, liikuntaa ja kulttuuria.

– Ihmiset otetaan vastaan ihmisinä eikä vain numeroina tilastoissa. Ainakin omat kokemukseni ovat olleet todella hyvät.

Käsittelemättömien asioiden kohtaamisia

Ripan mielestä korvaushoidossa olevia kohdellaan julkisen terveydenhoidon puolella usein ö-luokan kansalaisina. Hän arvelee, että syynä ovat muun muassa ennakkoasenteet.

Ripa näkee, että korvaushoidon ja terveydenhuollon välillä on myös toimintaa vaikeuttava kuilu. Korvaushoidosta vastaava lääkäri ei voi esimerkiksi hoitaa muita kuin korvaushoitoon liittyviä asioita.

Pään selveneminen on pakottanut Ripan myös kohtaamaan menneessä elämässä tehtyjä ratkaisuja.

– Olen joutunut käsittelemään paljon arkaluontoisia asioita, joita olen sivuttanut päihteillä. Esimerkiksi äiti on kuudetta vuotta kuivilla ja tekee nykyisin työtä. Meillä on hyvä suhde siitä huolimatta, mitä hän teki aiemmin. Hän on minulle todella hyvä tukihenkilö.

Tällä hetkellä tulevaisuus ja sen tuomat mahdollisuudet näyttävät valoisalta. Ripa kertoo kuitenkin ottavansa elämän edelleen päivä kerrallaan, liian suuria askeleita ottamatta.

– Jos itse päättää ryhtyä johonkin 110-prosenttisesti, vain taivas on rajana. Paljon erilaisia oljenkorsia tulee koko ajan lisää, kun on täällä.