Rikostutkija syyttää poliisijohtoa ajojahdista ja kiusaamisesta – "Henkistä pahoinpitelyä ja epäiltyjä virkarikoksia" | MTV Uutiset
Rikostutkija syyttää poliisijohtoa ajojahdista ja kiusaamisesta – "Henkistä pahoinpitelyä ja epäiltyjä virkarikoksia"
Lehtikuva
Julkaistu 20.11.2015 06:34
Pekka Lehtinen
pekka.lehtinen@mtv.fi
Helsingin poliisin talousrikosyksikössä työskentelevä kokenut poliisimies on tehnyt avustajansa välityksellä valtakunnansyyttäjänvirastoon tutkintapyynnön epäilyssä poliisirikosasiassa.
Rikoskomisario Kari Lintilä katsoo, että hän on ollut eriävien toimenkuvaansa liittyvien mielipiteittensä vuoksi Poliisihallituksen ja keskusrikospoliisin johdon ajojahdin, henkisen pahoinpitelyn, työsyrjinnän ja muun työpaikkakiusaamisen kohde. Lintilä on pyytänyt tutkimaan myös sitä, ovatko jotkut poliisin ylimmässä johdossa syyllistyneet asiassa virkarikoksiin.
Valtakunnansyyttäjänvirasto on määrännyt asian tutkinnanjohtajaksi kihlakunnansyyttäjä Pasi Pälsin Salpausselän syyttäjänvirastosta. Hän päättää siitä, onko asiassa syytä aloittaa poliisirikostutkinta.
– Tällainen tutkintapyyntö on tehty. Materiaalia on paljon, Pälsi vahvistaa MTV Uutisille.
Taustalla Poliisihallituksen hanke
Lintilä johti Talousrikostorjunnan tukiyksikköä (TARTU) vuodesta 2007 alkaen aina sen lopettamiseen saakka. TARTU (ent. EKY) oli aloittanut toimintansa vuonna 2005. Poliisihallituksen rahoittama hanke lopetettiin viime vuoden lopussa.
TARTU tuotti tietoa talousrikollisuudesta Poliisihallitukselle, poliisihallinnolle ja talousrikostorjuntaviranomaisille. TARTU seurasi Poliisihallituksen toimeksiannosta talousrikollisuuden määrää ja kehitystä Suomessa ja raportoi talousrikostorjunnan tilanteesta ja resursseista poliisihallinnolle.
Lisäksi Tartun tehtävänä oli Poliisihallituksen linjausten mukaisesti kehittää ja koordinoida talousrikostutkintaa ja -torjuntaa mm. tukemalla ja avustamalla talousrikostutkintayksiköiden ja -verkostojen toimintaa. Tehtäviin kuului myös tutkinnan suunnittelu ja syyttäjäyhteistyön ja talousrikostutkinnan koulutuksen kehittäminen.
TARTU sai vuosittain uusia tehtäviä. Niistä merkittävin oli vuonna 2011 Poliisihallitukselta saatu toimeksianto tuottaa Poliisihallitukselle tietoa talousrikostorjuntaan ja -tutkintaan ohjatun lisärahoituksen käytöstä. Eli onko lisärahalla saatu aikaan tehostamisohjelmassa edellytettyjä asioita, miten ja mihin talousrikostutkintaan ohjatut lisävirat on täytetty, mikä tilanne talousrikosyksiköissä on ja miten jutut ovat jakaantuneet yksikköjen kesken.
Saatu toimeksianto liittyi olennaisesti TARTU:lla jo olleeseen toimenkuvaan tuottaa tietoa talousrikollisuudesta ja talousrikostutkinnasta.
Liian kiusallista tietoa Poliisihallitukselle?
Lintilä oli vuodesta 2011 alkaen kiinnittänyt huomiota siihen, että Poliisihallitus antoi julkisuuteen talousrikollisuuden tilasta ja talousrikostutkinnasta sekä talousrikostorjuntaan ohjattujen rahojen käytöstä toisenlaista tietoa kuin TARTU oli sille tuottanut.
Lintilä otti nämä epäkohdat ja ristiriitaisuudet puheeksi TARTU:n sisällä ja talousrikostorjuntaa koskevissa palavereissa. Myös sisäministeriön poliisiosasto oli menettänyt luottamuksen Poliisihallituksen antamiin tietoihin.
Ilmeisesti tästä syystä ministeriön tarkastusyksikkö toimitti Poliisihallitukselle selvityspyynnön tehostetun harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman 2012–2015 rahoituksen käytöstä.
TARTUn tuottamassa pohjamateriaalissa ja sisäministeriön poliisiosaston suorittamassa sisäisessä tarkastuksessa selvisi, että poliisilaitokset olivat muun muassa säännönmukaisesti jättäneet osan saamistaan lisäviroista täyttämättä ja lisämäärärahalla saadut tulokset eivät olleet sellaisia kuin talousrikostorjunnan tehostamisohjelmassa oli sovittu.
Esimerkiksi talousrikosten selvitysmäärät, tutkinta-ajat ja takaisin saatu rikoshyöty eivät vastanneet tavoitteita. Lisäksi talousrikosjutuissa ei oltu tehty tutkintasuunnitelmia sovitusti.
– TARTU tuotti tietoa, joka oli kiusallista poliisin ylimmälle johdolle. Tämä vaikuttaisi myös olleen motiivi yli vuoden kestäneelle prosessille, jolla Poliisihallitus tuhosi oman hankkeensa tökeröllä tavalla, Lintilä sanoo.
Prosessissa Lintilä kokee myös henkilökohtaisesti joutuneensa esimiestensä ajojahdin ja työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Vuoden 2014 alusta Poliisihallituksen yhteydenpito TARTU:n ja etenkin Lintilän suuntaan loppui kuin seinään.
Työntekijät 40 neliön huoneeseen
Maaliskuussa 2014 Poliisihallitus siirsi päätöksellään TARTU:n henkilöstön Hakaniemessä sijainneista ja muutama vuosi sitten varta vasten TARTU:n käyttöön peruskorjatuista yli 300 neliön tiloista KRP:n päämajaan Vantaan Jokiniemeen.
5:57
KRP osoitti Lintilälle ja muille TARTU:n työntekijöille noin 40 neliön ikkunattoman ja äänieristämättömän tauko/kahvitilan, joka Lintilän näkemyksen mukaan oli täysin TARTU:n toimintaan soveltumaton. Tämän tilan poliisin ylijohto oli jo kuitenkin hyväksynyt TARTU:n toimintaan soveltuvaksi.
Työsuojeluviranomaiset tarkistivat tilan Lintilän pyynnöstä.
Aluehallintoviraston antaman tarkastusraportin mukaan ”kaikki tilan kulkutiet ovat pelastustoiminnan ja pelastautumisen kannalta liian kapeita ja ahtaita”. Esimiehenä Lintilä itse sai vasta vaatimustensa jälkeen käyttöönsä oman, noin kahdeksan neliön työhuoneen.
Poliisihallituksen toiminta johti työntekijöiden ahdistumiseen ja sairauspoissaoloihin. Yksi työntekijä irtisanoutui, toinen loukkaisi ahtaissa tiloissa polvensa ja oli pitkään sairauslomalla. Lintilä oli työterveyslääkärin määräämillä pitkillä sairauslomilla tapahtumien takia.
Lintilästä tehtiin viisi selvityspyyntöä
Poliisin ylijohto teki Lintilästä ja TARTU-hankkeen toiminnasta maaliskuun 2014 ja kesäkuun 2014 välisenä aikana yhteensä viisi selvityspyyntöä keskusrikospoliisille. Myös keskusrikospoliisi virastona teki Lintilästä omia selvityksiään, jotka Lintilän mielestä eivät olleet tavanomaisia.
KRP virastona kutsui Lintilän myös virkamiesoikeudelliseen kuulemiseen, missä oli kyse lähinnä samoista asioista, joista Poliisihallitus oli tehnyt selvityspyyntönsä. Myöhemmin tämä kuulemisprosessi jäi KRP:ltä kesken.
Ensimmäinen Poliisihallituksen selvityspyyntö liittyi kansanedustajan käyntiin TARTU-hankkeen tiloissa Hakaniemessä, toinen koski 11,12 euron kokouskululaskua ja kolmas pitopalvelun 220 euron laskua. Selvityspyyntöjen allekirjoittajina olivat muun muassa poliisijohtajat Seppo Kolehmainen (nykyinen poliisiylijohtaja) ja silloinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero.
Näiden kolmen Poliisihallituksen selvityspyynnön jälkeen Poliisihallituksen sisäinen tarkastus selvitti TARTU:n kululaskuja neljän vuoden ajalta ja TARTU:n käytössä olleen auton ajoja.
Poliisihallitus toimitti sisäisen tarkastuksensa tarkastushavainnot, noin 80 kappaletta, valtakunnansyyttäjänviraston arvioitavaksi, onko asiassa syytä aloittaa poliisirikostutkinta.
Tutkinnanjohtajaksi määrätty kihlakunnansyyttäjä Olli Sulkonen päätti tammikuussa 2015, ettei Lintilä ole syyllistynyt asiassa mihinkään rikokseen eikä asiassa ole syytä aloittaa esitutkintaa.
Kokenut pörssirikostutkija
Lintilä on toiminut poliisina yli 37 vuotta. Hän on ollut vuodesta 1989 alkaen talousrikostutkinnassa ensin tutkijana, sitten tutkinnanjohtajana ja nyt viimeksi TARTU–hankkeen päivittäisjohtajana sen lakkauttamiseen saakka.
Lintilä tutki aikanaan muun muassa SKOP-pankkiin ja Kansallisantiin liittyviä talousrikosepäilyjä. Hänet muistetaan monista muistakin suurista talousrikosjutuista 90-luvulla.
2000-luvun alussa Lintilä tutki IT-kuplan pörssirikoksia, kuten TJ Groupin tapausta. Hän selvitti kaikkiaan vajaan 15 vuoden ajan lähes päätoimisesti pörssirikoksia. Tällä hetkellä hän on yksi Helsingin poliisin talousrikosyksikön tutkinnanjohtajista.
– Ennen tätä mitään vastaavaa ei ole tapahtunut koko virkaurani aikana. En ole joutunut vastaamaan yhteenkään oman hallintoni tekemään selvityspyyntöön toimintaani koskien. Kukaan asiakkaista ei myöskään ole kannellut toiminnastani, puhumattakaan, että toimintaani olisi lähdetty arvioimaan epäiltynä poliisirikosasiana, Lintilä sanoo.
