Rikostoimittaja pohtii Viking Sallyn vanhaa murhajuttua: "Millaisia todisteita jutussa voisi olla?"

2:00
Näin tapauksesta uutisoitiin tapahtumavuonna 1987.

Syyttäjälaitos tiedotti 7. joulukuuta, että Viking Sallyn kannella kesällä 1987 tapahtuneesta murhasta on nostettu syyte. Syytetty on tanskalainen mies, joka oli tekoaikaan 18-vuotias. Muuten syyttäjät ja jutun tutkinut Varsinais-Suomen poliisi ovat olleet hyvin vaitonaisia Viking Sallyn vanhan murhajutun selviämisestä. 

Tässä jutussa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä pohtii minkälaista näyttöä jutusta on voinut kertyä.

Taustaa

Kyse on tapauksesta, jossa laivan kannella 28.7.1987 aamuyöllä surmattiin saksalainen mies Karl Schelkle ja niin ikään saksalainen Bettina Taxis loukkaantui vakavasti. Molemmilla oli päässään pahoja vammoja esineellä lyömisestä.

Löytöhetkellä molemmat olivat vielä elossa, mutta mies kuoli pian.

Saksalaiset olivat menneet nukkumaan helikopterikannelle kello yhden aikaan yöllä. Kello 3.45 sinne päätyi kolme tanskalaista partiolaista. Yksi heistä havaitsi uhrit, joita partiopojat ensin pitivät päihtyneinä tai huumaantuneina, koska he ylös pyrkiessään vajosivat alas. 

Tapahtumista kertoo aikanaan tutkintaa johtanut rikoskomisario Eino Kivimäki Pohjolan poliisi kertoo 1992 -kirjassa. 

Nyt yli 33 vuotta kestänyt tutkinta alkoi tästä tilanteesta. Poliisi julkaisi aikanaan uhreista kuvan, joka oli otettu Tukholmassa samana päivänä kun kohtalokas laivamatka alkoi.

Ylen mukaan nyt murhasyytteeseen joutuva on yksi näistä partiopojista. Kaikkiaan laivalla oli noin parisataa tanskalaista partiolaista matkalla partioleirille.Ylen rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen on koonnut tapauksesta viime syyskuussa kattavan jutun.

Tähän mennessä ns. Muuralan murha on pisimpään selvittämättömänä pysynyt henkirikos, joka on lopulta ratkennut. Murha tapahtui Espoossa 1987 ja elinkautinen langetettiin 21 vuotta myöhemmin. 

Vuonna 1962 tapahtunut Bodomin murha eteni oikeuteen 2005, mutta epäilty todettiin syyttömäksi.

Mitä näyttöä?

Olennainen kysymys tällaisessa vanhassa murhassa on tietysti se, että mitä näyttöä poliisilla on partiopojan syyllisyydestä. 

Rikospaikalla laivan kannella tehtiin teknistä tutkintaa jo ennen kuin Viking Sally saapui satamaan. Helikopteri kuljetti sinne neljä poliisia, joista yksi oli tekninen tutkija. 

Rikospaikka ei ollut neitseellinen, vaan varmasti jonkin verran sotkeentunut. Uhrit oli viety pois ja helikopterin noussut ja laskeutunut vieressä. Laivan järjestysmies oli kuitenkin eristänyt paikkaa osin.

Vanha tutkinnanjohtaja Kiviniemi kirjoittaa Pohjolan poliisi kertoo -kirjassa kuitenkin: "Kun tekijä tavoitetaan, poliisilla on häntä vastaan sitovaa vertailunäyttöä".

Tarkemmin poliisi ei kirjassa tätä vertailunäyttöä kuvaa. 

Epäiltyä partiopoikaa poliisi kuulusteli jo 1987. Nyt tietysti kysymys kuuluu, että tarkistettiinko tätä "sitovaa vertailunäyttöä" häneen jo silloin vai oliko partiopoika suljettu jostain syystä epäilyjen ulkopuolelle?

Vaikea uskoa – oikeastaan mahdoton edes ajatella – sellaista vaihtoehtoa, että poliisilla olisi "vertailunäyttönä" esimerkiksi epäillyn sormenjäljet, eikä rikospaikalle tulleelta partiopojalta olisi aikanaan sellaisia otettu. Normaalia olisi ottaa sormenjäljet jo sen takia, että tuntemattomat jäljet saataisiin mahdollisesti suljettua pois. 

Sinänsä rikospaikalle ensimmäisellä tulleella partiopojalla on sormenjäljille tai muille jäljille (kengänjäljet, kuidut tms) tavallaan luonnollinen selitys, koska hän on kiistatta paikalla ollut uhrit löytäessään.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että partiopoika on aikanaan suljettu turhan heppoisesti tutkinnassa. Ilmeisestikään häntä ei ole edes osattu epäillä, vaan pidetty todistajana.

Aikanaan partiopoika antoi jutussa tiedotusvälineille useita haastatteluja. Siitä ei kuitenkaan ole julkisuudessa ollut tietoja miten hän on laivalla aikanaan liikkunut.

Tunnustuksesta ei voi olla kyse, koska syyttäjien tiedotteen mukaan epäilty kiistää teon.

Uutta tietoa on juttuun tullut, koska aikanaan keskeytetty tutkinta on avattu uudestaan muutamia vuosia sitten. Voisiko kyse olla siitä, että epäilty on kertonut asiasta jollekulle, joka on ottanut yhteyttä nyt poliisiin?

Poikkeavana tässä jutussa on sekin, ettei epäiltyä missään vaiheessa vangittu, vaikka kyse on murhajutusta. Vaikka mies asuu Tanskassa, pohjoismainen luovutuspyyntö ei ole kovin monimutkainen asia. Usein törkeissä rikoksissa epäilty vangitaan kuulustelujen turvaamiseksi. 

Motiivista vanha tutkinnanjohtaja toteaa Pohjolan poliisi kertoo -kirjassa, ettei se ole taloudellinen tai seksuaalinen. Kivimäen mukaan se on voinut aiheutua "varsin vähäisestä asiasta, tai sitten rikoksen on tehnyt mielisairas henkilö".

Joka tapauksessa jutusta syntyy ajatus, että tapauksessa on kyse ns. mosaiikkinäyttöä eli näyttö koostuu pienistä osista ja niiden yhdistelmästä. Vai voisiko jutussa olla niin sanottu "savuava ase"? Tuskin.

Syytekynnys jutussa on kuitenkin ylittynyt, joten syyttäjien mukaan on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Jotta partiopoika voitaisiin tuomita elinkautiseen, tuomioistuimelle ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä syyllisyydestä.

Tappo vai murha?

Juttua tutkittiin aikanaan tappona ja tapon yrityksenä. Vanha kirjajuttukin on otsikoitu "Tappo ja tapon yritys laivalla".

Tappo vanhenee rikoksena kahdessakymmenessä vuodessa, joten tutkinta on aikanaan muutettu murhatutkinnaksi. Murha ei vanhene koskaan.

Syyttäjä totesi tiedotteessaan perusteluina: "Syyttäjän käsityksen mukaan teot ovat kohdistuneet puolustuskyvyttömiin uhreihin ja tehty osoittaen erityistä raakuutta ja julmuutta."

Tätä murhaan vaadittavaa erityistä raakuutta ja julmuutta on tulkittu vuosien mittaan useissa tuomioistuinten ratkaisuissa. Vammoja on kuvattu pahoiksi, mutta onko teko erityisen raaka ja julma?

Mielenkiintoisen oikeudenkäynnin on määrä alkaa toukokuussa 2021. Sitten selviää oikeasti mistä on kyse.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja