Asiantuntijoiden mukaan poliisin ei tarvinnut suostua Vornasen puhallutuspyyntöön. Vornasen mahdollisella humalatilalla voi kuitenkin olla merkitystä yhdessä niistä rikoksista, joista häntä epäillään.
Kansanedustaja Timo Vornasen (tv.) mukaan puhallutus olisi ollut hänen oikeusturvansa mukaista Bar Ihkun ampumatapauksen jälkeen.
Helsingin yliopiston rikosoikeusoikeuden professori Sakari Melander katsoo toisin.
– En näe perustetta, miksi Vornanen olisi pitänyt puhalluttaa, Melander toteaa MTV Uutisille.
– Henkilön tietyllä promillemäärällä ei ole rikosten tunnusmerkistön tai tutkinnan kannalta merkitystä. Ei niin sanotuissa nakkikioskipahoinpitelyissä puhalluteta epäiltyjä, hän jatkaa.
Poliisi on kertonut epäilevänsä Vornasen ampuneen laukauksen maahan helsinkiläisravintolan edustalla ja osoittaneen aseella kahta ihmistä. Vornasen nimeä poliisi ei ole kertonut, vaan on puhunut 54-vuotiaasta miehestä.
Poliisi epäilee Vornasta vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta, ampuma-aserikoksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.
Lue myös: Vornasen nimen salaaminen on poliisilta "merkillistä piiloleikkiä", sanoo emeritusprofessori
Puhallutus on pakkokeino, jota ei voi vaatia
Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Larkio vahvistaa MTV Uutisille, ettei poliisi puhalluttanut epäiltyä tai ottanut häneltä verikoetta.
Larkio "ei tiedä", miksi epäiltyä ei puhallutettu.
Larkion mukaan on kuitenkin selvää, että henkilö oli päihtynyt ja puhalluttaminen "ei olisi muuttanut mitään".
Vornanen kertoo tiedotteessa pyytäneensä poliisilta puhallutusta.
– Kun tästä humalatilasta on käyty paljon julkista keskustelua, olisi hyvä, jos voisi näyttää asiasta faktaa. Mutta en halua moittia poliisia, Vornanen sanoi Ylelle.
Vornanen on ammatiltaan poliisi.
Joskus puhallutuspyyntöä on noudatettu, sanoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen. Hänen mukaansa puhallutus olisi voinut olla paikallaan juuri siitä syystä, ettei humalatilasta "tarvitsisi riidellä".
– Jos jää epäselväksi kuinka päihtynyt tai selvinpäin hän on ollut, saattaa se vaikeuttaa hänen puolustautumistaan, Tolvanen sanoo MTV Uutisille.
Poliisilla ei ollut tarvetta suostua Vornasen puhallutuspyyntöön, Tolvanen ja Melander sanovat.
– Puhallutus on pakkokeino ja laissa on selkeät säännöt sille, milloin pakkokeinoja voidaan käyttää. Pakkokeinoa ei voi itse vaatia, Melander sanoo.
Pakkokeinolainsäädäntö on Melanderin ja Tolvasen mukaan selkeä, eikä sitä heidän mielestään tarvitse muuttaa.
Päihtymyksen taso voidaan arvioida
Vornanen on väittänyt, ettei hänen "päihtymys- tai väsymystilaani voida jälkikäteen mitenkään todeta".
Rikosoikeuden professori Melanderin mukaan Vornanen on väärässä. Päihtymistila voidaan jälkikäteen todistaa "normaalin todistelun keinoin", Melander sanoo.
Vornanen voi oikeudessa halutessaan pyrkiä todistamaan, että hänen päihtymystilallaan on ollut merkitystä, Melander katsoo. Näin siis siinä tapauksessa, että tuomioistuin katsoo kyseisen seikan olennaiseksi asiaksi.
Myös emeritusprofessori Tolvasen mukaan useamman henkilön arvio humalatilasta on yhtä luotettava kuin puhallutus. Arvion luotettavuus on toki siitä kiinni, kuinka yksityiskohtaisesti todistajat pystyvät kuvaamaan mahdollista päihtymystilaa.
– Alkometriin puhallutus on suuntaa antava humalatilan voimakkuudesta, Tolvanen sanoo.
– Ratkaisevampaa on, miltä se hänen, tässä tapauksessa Vornasen, käyttäytyminen on näyttänyt ulkopuolisen katsojan näkökulmasta, eli onko hän vaikuttanut päihtyneeltä, hän jatkaa.
Todistajat voisivat esimerkiksi kertoa, paljonko Vornanen mahdollisesti oli juonut ja miten hän oli käyttäytynyt.
– Varmasti myös paikalla olleita poliiseja voidaan kuulla, jos se on merkityksellistä mahdollisessa tulevassa rikosprosessissa, Melander kertoo.
– Vaikea kuitenkaan ymmärtää, mitä merkitystä sillä olisi tässä asiassa, onko Vornanen ollut 0,2, yhden tai kahden promillen humalassa, hän jatkaa.
Syyntakeisuutta arvioidessa itseaiheutetulla päihtymyksellä ei ole merkitystä. Vastaavaa tulkintaa sovelletaan myös teon tahallisuusarviointiin.
Humalatilalla ei ylipäätään ole merkitystä sen suhteen, onko Vornanen rikosoikeudellisessa vastuussa nyt epäillyistä teoista vai ei, Melander muistuttaa.
Tässä asiassa päihtymys voi vaikuttaa
Vornasen mahdollisella humalatilalla voi olla merkitystä yhdessä niistä rikoksista, joista häntä epäillään. Se on vaaran aiheuttaminen.
– Jos puhutaan yleisesti tilanteesta, jossa Helsingin keskustassa ammutaan käsiaseella, silloin voidaan arvioida myös vaaran aiheuttamista, Melander sanoo.
– Hypoteettisesti voisi ajatella, että jos humalatila on hyvin merkittävä, eikä aseen käyttö ole erityisen hallittua, voisi teko olla jopa huolimattomampi, hän jatkaa.
Jos siis Vornanen on ollut ampumahetkellä kovassa humalassa, voisi teko olla moitittavampi.
Tästä huolimatta professori Melanderin mukaan on vaikea nähdä, että Vornasen humalatilalla olisi rikosoikeudellisesti "juuri minkäänlaista merkitystä".
Vornanen on tiedotteessaan kertonut yksityiskohtaisesti oman näkemyksensä aseen käytöstä. Hänen mukaansa "ei ole ollut edes vaaraa, että kukaan olisi ammutun varoituslaukauksen seurauksena loukkaantunut".
– Se on hänen jälkikäteistä arviotaan hänen omasta toiminnastaan. Onhan se toki niin, että on ihan eri asia, käsitteleekö asetta selvinpäin oleva poliisitaustainen henkilö vai juopunut henkilö, emeritusprofessori Tolvanen toteaa.
1:34
Lue myös: Menettääkö Timo Vornanen poliisivirkansa? "Aika harvinaista" – näin asian käsittely etenee
Asiantuntija tyrmää Vornasen selitykset: aseella osoittelu "varoituslaukauksen" jälkeen erityisen moitittavaa
IS: Vornanen kertoo, miksi otti aseensa Eduskuntaan
Vornanen poliisille: Liivijengeillä uhkailu johti "varoituslaukaukseen" - aseella uhatut tavallisia kansalaisia
Näin Timo Vornanen kommentoi laukausta baarin edessä ja asetta eduskunnassa
Juttua päivitetty kello 30.7.2024 kello 13.03: Lisätty kohtaan "Larkio ei tiedä, miksi epäiltyä ei puhallutettu" sitaattimerkit sanoihin "ei tiedä". Sanapari on suora sitaatti Larkiolta.