Rikosoikeuden professori al-Holin tilanteesta: Tuskin tulossa mitään "korkean profiilin sotarikosasioita" suomalaisnaisia vastaan

Voiko hallitus todella estää leirillä olevien naisten pääsyn Suomeen? – tässä selvitys 2:09

Monissa puheenvuoroissa on annettu ymmärtää, että Suomi voi estää al-Holin leirillä olevien naisten saapumisen Suomeen. Perustuslain mukaan se ei kuitenkaan ole mahdollista, muistuttaa rikosoikeuden professori. Hän myös toivoo, että mahdolliset oikeudenkäynnit naisia vastaan käytäisiin Suomessa eikä esimerkiksi Irakissa.

Perustuslaki sanoo yksiselitteisesti että Suomen kansalainen saa tulla Suomeen – eli edes hallitus ei voi sitä estää. Kyse on nyt lähinnä siitä, autetaanko näitä naisia saapumaan Suomeen vai ei – siitä säätelee konsulilaki.

– Ei heitä voi kieltää, heillä on perustuslaillinen oikeus tulla Suomeen kuten kaikilla Suomen kansalaisilla, toteaa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.

Mitä naisille tapahtuisi jos hallitus nyt päättäisi tuoda Suomeen pelkät lapset?

– Sitten he tietysti viruisivat siellä leirillä kunnes jotain tapahtuu, siellä voisi toki käynnistyä joitain tutkinta- tai syytetoimenpiteitä, mutta oletan että paikallisilla viranomaisilla on täysi työ niiden varsinaisten taistelijoiden kanssa. En usko että nämä kuuluvat mihinkään kiireelliseen ryhmään, Nuotio arvelee.

Kolme mahdollista oikeusistuinta

Jos naiset joutuisivat oikeuteen, mahdollisuuksia on kolme. Yksi niistä on paikallinen tuomioistuin Irakissa. Ongelmana on oikeusjärjestelmä, joka mahdollistaa muun muassa kuolemantuomion, ja sitä Suomi ei hyväksy.

Toinen mahdollisuus on kansainvälinen oikeusistuin, mutta sellaisen perustaminen kestää vuosia. Kolmas mahdollisuus on oikeudenkäynti Suomessa.

Kimmo Nuotion mukaan nämä ovat Suomelle aina vaikeita asioita.

– Kyllähän Suomi aina huolehtii Suomen kansalaisten eduista myös vieraissa maissa tapahtuvissa prosesseissa, mutta mitä näihin naisiin tulee, niin tuskin mitään ihan korkean profiilin sotarikosasioita heitä vastaan on tulossakaan. Tuskin mikään kuolemanrangaistus on siinä edes mahdollinen. Mutta Suomen valtio tulisi tietysti seuraamaan, mitä niissä prosesseissa tapahtuu, professori toteaa. 

– Maailmassa on tällaista terrorismilainsäädäntöä kaikkialla, ja se on jossain määrin harmonisoituakin, mutta rangaistukset voivat olla hyvin erilaisia eri puolella maailmaa.

Nuotion mukaan on vaikea sanoa, millaista lainsäädäntöä esimerkiksi Irakissa sovellettaisiin.

– Jos on kyse esimerkiksi värväämisestä tai terroristisesta toiminnasta, niin sellainen oikeudenkäynti saisi kyllä mieluummin tapahtua Suomessa, hän lisää.

– Meillä on hyvät selkeät prosessit, ja kyllä näitä Irakin tapahtumia jo käsitellään meidän tuomioistuimissa. Ei tämä enää ihan uutta ole.

Nuotio ihmettelee myös sitä, kuinka kovilla kierroksilla keskustelu Suomessa käy asian ympärillä.

– Kyllä nämä laineet aika korkealla lyö. Näissä terrorismiasioissa on toki tärkeää että tutkitaan ja syytetään ja ollaan tehokkaita, mutta Suomi on kuitenkin vahvan oikeusvaltion tukija ja näkisin, että tällainen valtavien uhkakuvien maalaaminen tässä asiassa on aikamoinen ylilyönti kyllä, Nuotio pohtii.

– Minusta tämä ei ole näin suuri asia kuin miksi se on muodostunut.

Lue myös:

    Uusimmat