Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (KRIMO) tutkimuksen mukaan ylinopeudet ovat vähentyneet valta- ja kantateillä noin yhdeksän prosenttia rikesakkojen korotuksen jälkeen. Rikesakkojen euromäärät korotettiin syyskuussa 2015 noin kaksinkertaisiksi.
Ylinopeudet vähenivät suhteellisesti eniten poliisin automaattisen liikennevalvonnan kameratolppien ja valvonta-autojen kohdalla. Ylinopeuden johdosta kuvattujen autojen osuus väheni lähes kolmanneksella.
Liikenteen automaattisilla mittausasemilla, joiden yhteydessä ei suoriteta poliisin kameravalvontaa, yli 10 km/h:n ylinopeutta ajavien autojen osuus laski 12,2 prosentista 11,1 prosenttiin. Tällaista ylinopeutta ajavien autojen määrä väheni siis noin yhdeksän prosenttia. Hitaammilla tieosuuksilla ylinopeudet vähenivät enemmän. Keskinopeudet laskivat noin 0,4 kilometrillä tunnissa.
Seuranta-aikana liikennevalvonnassa tapahtui myös muita muutoksia, ja erityisesti automaattisen liikennevalvonnan käyttöä lisättiin merkittävästi. Ylinopeudet olivat vähenemässä jo ennen uuden sakotuskäytännön voimaantuloa. Havaittua ylinopeuksien määrän laskua ei siten voida suoraviivaisesti tulkita sakkotason korotuksen seuraukseksi.
– Kokonaisuutena arvioiden tulokset viittaavat siihen, että sakkotason korotuksella on lievä ylinopeuksia vähentävä vaikutus. Tämä vastaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä, toteaa yliopistotutkija Mikko Aaltonen.
Tutkimuksessa verrattiin korotusten ensimmäistä voimassaolovuotta korotusta edeltävään 12 kuukauteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin muutosta rikesakkojen ja poliisin automaattisen liikennevalvonnan ottamien kuvien määrissä sekä yli- ja keskinopeuksia liikenteen automaattisilla mittausasemilla.
