Rikastuvatko rikkaat muiden kustannuksella?

Vasemmistoliiton kansanedustajan Li Anderssonin mukaan tämä kielii siitä, että talousjärjestelmässä on jotain vikaa.

– Se talous- ja yhteiskuntajärjestelmä mikä me ollaan luotu, toimii huonosti, Andersson totesi Huomenta Suomessa.

– Se johtaa resurssien epäreiluun ja myöskin epätehokkaaseen jakautumiseen. Hyvin pienellä ryhmällä on valtaosa maailman resursseista käytettävissään.

Andersson löytää tähän monia syitä, kuten palkkatason sekä veroparatiisiongelman.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki myöntää, että varallisuuserot maailmassa ovat huimia. Hänen mukaansa ongelma ei kuitenkaan ole rikkaiden rikastumisessa.

– Pitäisi pitää enemmän ongelmana köyhyyttä kuin rikkautta, Lepomäki arvioi.

– Paljon olennaisempaa on se, että kehitysmaissa ihmiset pääsee töihin ja siellä on toimiva oikeusvaltio.

Rikas omistaja – hikipajoissa ahertavat työläiset

Lepomäen mukaan maailmassa rikastutaan yhä useammin omalla työllä, kuten perustamalla joku yritys tai innovaatiota hyväksi käyttämällä.Hän näkee myös, että rikkaiden varallisuus hyödyttää myös muita niin sanotun valumaefektin myötä.

– On äärimmäisen harhaanjohtavaa ajatella, että jonkun yksityisen henkilön pankkitilillä tai käsissä oleva vauraus on paha asia. Eihän hän pistä sitä sukanvarteen, vaan hän joutuu sijoittamaan uudestaan. Ja sijoittamaan omasta näkökulmastaan mahdollisimman tuottavasti, mikä sitten taas työllistää.

Andersson ei kuitenkaan tähän täysin usko.

– Valumaefektistä puhutaan paljon, mutta sen toimivuudesta ei ole paljon näyttöä.

Andersson näkee myös, että tulojen jakautumisessa omistajan ja työntekijöiden suhteen on ongelmia.

– Tästä Oxfamin raportista selviää, että reaalipalkkojen kehitys ei ole seurannut kehittyneissäkään maissa tuottavuuden kehitystä. Mikä tarkoittaa sitä, että joku muu taho ulosmittaa tämän ylijäämätuottavuuden. Tässä tapauksessa siis esimerkiksi omistajat osinkoina, hän toteaa.            

– Ruotsissa H&M:n toimitusjohtaja on aika hyvä esimerkki. Yrityksen arvo on kyllä korkea. Mutta kun mennään työntekijätasolle, niin puhutaan halpatyömaista, jossa ihmiset tuottaa näitä vaatteita sweatshopeissa (hikipajoissa).