Helsinkiin kaivataan nyt arabiaa puhuvia poliiseja – Abbas, 17, tähdännyt alalle jo lapsesta

17-vuotias Abbas Haidari ja 16-vuotias Eki Nevalainen katselevat kiinnostuneina ympärilleen Pasilan poliisitalossa. Molemmat opiskelevat turvallisuusalaa Stadin ammattiopistossa ja ovat tällä viikolla aloittaneet harjoittelun Helsingin poliisissa.

Kyse on Poliisiksi Stadiin -rekrytointikampanjasta, jonka tavoitteena on saada nuoret ja erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret innostumaan poliisin ammatista.

– On ollut ihan mukavaa. Kiva ilmapiiri. Olen tänään aakkostanut näitä passihakemuksia, Eki kuvailee työpäiväänsä.

Suomessa on noin 7400 poliisia. Heistä maahanmuuttajatausta on muutamalla kymmenellä. 

Abbas Haidari muutti Iranista Suomeen 4-vuotiaana. Hän on aina halunnut poliisiksi. 

– Olen tähdännyt siihen jo pienestä asti. Minulle on sanottu täällä, että persian kielestä on hyötyä, Abbas kertoo.

Ennakkoluuloja poliisia kohtaan

Poliisin henkilöstörakenteen tulisi heijastaa väestörakennetta alueella, missä poliisi toimii, sanoo komisario Jarkko Lehtinen Helsingin poliisista.

Tämä on syy siihen, että etenkin maahanmuuttajataustaisia nuoria houkutellaan poliisin ammattiin.

– Perinteisesti on niin, että Helsingistä ei ole paljon hakijoita eikä varsinkaan maahanmuuttajataustaisia hakijoita niin, että meillä olisi edustajia myös Helsingin kielellisistä ja kulttuurillisista vähemmistöistä. Haemme siihen muutosta tällä kampanjalla.

Maahanmuuttajat suhtautuvat poliisiin usein epäluuloisesti.

– Olemme arvioineet, että yksi syy on suvun ja vanhempien huonot kokemukset poliisista kotimaasta, mikä on ihan tosiasia monessa tapauksessa. Se, mitä poliisityö on Suomessa ja muualla maailmassa, ei ole sama asia. Haluamme tarjota nyt mahdollisuutta tutustua Suomen poliisilaitoksen toimintaan ja murtaa ennakkoluuloja ja saada maahanmuuttajataustaisia nuoria hakeutumaan meille, Jarkko Lehtinen selittää kampanjan taustoja.

– Ei ole asetettu tarkkaa päälukua, mutta esimerkiksi 10 arabiankielistä poliisia kentällä olisi suuri apu, kun meillä on nyt paljon arabitaustaisia turvapaikanhakijoita Helsingissä ja sitä kautta poliisin asiakkaana. Kielen osaamisesta olisi meille suuri apu, Lehtinen sanoo.

– Suurin kielellinen vähemmistö Helsingissä ovat venäjänkieliset. Venäjänkielisiä poliiseja meillä on, mutta meillä ei ole somalitaustaisia poliiseja ja nopeimmin kasvava ryhmä ovat nämä arabikieliset turvapaikanhakijat.

– Hakijoita on enemmän kuin paikkoja, joten valitettavasti kaikille emme pysty tarjoamaan paikkoja. Nyt teemme yhteistyötä kolmen oppilaitoksen kanssa. Tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa, jotta mahdollisimman moni nuori, joka turvallisuusalaa miettii, pääsisi meille tutustumaan tet-harjoittelun, työssäoppimisen tai kesätyön muodossa.

Toinen kotimainen riittäisi

Poliisin tulee olla Suomen kansalainen. Helsingin poliisi ja poliisihallitus ovat pohtineet mahdollisuutta, että poliiseilta ei vaadittaisi kuin toisen kotimaisen kielen hallinta, mikäli poliisin äidinkieli on esimerkiksi arabia, somali tai venäjä.

– Meidän avaus on se, että tilanteessa, missä henkilön äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, esimerkiksi arabia, somali tai venäjä, hänelle riittäisi toisen kotimaisen opetteleminen eli ei tarvitsisi opetella kahta kieltä. Se on osoittautunut monelle liian kovaksi vaatimukseksi, Jarkko Lehtinen perustelee.

Opetusministeriöstä ei tyrmätä ajatusta. Lakia ei tarvitse nimittäin edes muuttaa.

– Laki antaa jo tässä muodossa mahdollisuudet poliisille päättää virkojen kelpoisuusehdoista. Toki täytyy muistaa, että ruotsin kielitaitoa tarvitaan. Ruotsin- että suomenkielisten henkilöiden kielelliset oikeudet pitää aina voida toteuttaa, vastaa kieliasianneuvos Corinna Tammenmaa opetusministeriöstä.

Abbas Haidari ja Eki Nevalainen tutkivat autohallissa poliisiautoa.

Mitkä ovat poliisin työn parhaat puolet? 

– Varmaan se, että saa ajaa poliisiautolla, Abbas hymyilee.