Suomessa halutaan kiinnittää huomiota häiriötilanteiden kasvuun ennen kuin tilanne pahenee yhtä paljon kuin muualla Euroopassa.
Riitelyä matkatavaroista, naukkailua taskumatista, henkilökunnan solvaamista, väkivallalla uhkaamista. Esimerkiksi tätä voi olla lentoliikenteessä tapahtuva häiriökäyttäytyminen, jonka kasvuun ilmailualalla halutaan nyt puuttua.
Häiriökäyttäytyminen lentoliikenteessä on kasvanut koronapandemian jälkeisinä vuosina selvästi niin maailmanlaajuisesti kuin Euroopan ja Suomen tasolla, kertoi ilmailujohtaja Jari Pöntinen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ilmailualan mediatilaisuudessa keskiviikkona.
Euroopan tasolla raportoitujen tapausten määrä on koronapandemian jälkeen kasvanut joka vuosi ja on nyt yli kaksinkertainen vuoteen 2019 verrattuna. Suomessakin häiriötapaukset lisääntyivät pandemian jälkeen selvästi, mutta vuoden 2021 jälkeen määrä on tasaantunut samalle tasolle.
Pöntisen mukaan ongelmaan halutaan tarttua Suomessa ennakoivasti, ennen kuin tilanne suistuu yhtä huonoksi kuin muualla. Ennen kaikkea kyse on lentoturvallisuudesta, hän korosti.
Häiriökäyttäytymistä pyritään vähentämään viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteisellä toiminnalla ja Aseta itsesi lentotilaan -kampanjalla, jossa ovat mukana Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA, Finavia, poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli, Fintraffic, Finnair, Norra, Norwegian, Airpro ja Aviator.
Finnair: Seksuaalinen häirintä lisääntynyt
Isoon osaan lentoasemalla ja lennolla tapahtuvasta häiriökäytöksestä liittyy alan toimijoiden mukaan alkoholi.
– Useinhan tilanne on se, että alkoholia nauttinut henkilö on tehnyt sen alkoholin liiallisen nauttimisen jo ennen koneeseen nousua, Pöntinen sanoi.
Iältään häiriön aiheuttajat ovat Pöntisen mukaan tyypillisesti noin 40-vuotiaista ylöspäin.
Yksi yleinen häiriökäytöksen ilmenemistapa on Finnairin matkustamoturvallisuuspäällikön Ida Flyktin mukaan epäasiallinen kielenkäyttö henkilöstöä kohtaan.
Yleistä on myös se, että turvallisuusmääräyksiä ja muita ohjeita ei noudateta. Esimerkiksi alkoholin juominen omasta pullosta on kiellettyä, mutta se on yleistynyt Flyktin mukaan paljon. Myös matkatavaroiden säilytys aiheuttaa nykyisin aiempaa enemmän kiistaa.
Vakavammasta häiriökäytöksestä puhutaan silloin, kun kyse on esimerkiksi väkivallasta tai sen uhasta tai vaikkapa yrityksestä peukaloida koneen laitteita.
– Seksuaalista häirintää toisia matkustajia tai matkustamohenkilöstöä kohtaan tapahtuu myös. Valitettavasti siinäkin on alkanut näkyä nouseva trendi, Flykt kertoi.
Lue myös: Häiriköinti lennoilla lisääntyy: Millaisia seurauksia häirikölle voi koitua?
Ääritilanteessa raudat käyttöön
Mistä pandemian jälkeinen häiriöiden lisääntyminen sitten voi johtua?
– Siellä on varmaan se paine matkustamattomuudesta. Myös lentoajat ovat pidentyneet monilla reiteillä. Koneessa istumisen aika kasvaa, arvioi Traficomin Pöntinen.
– Ihmisten ahdistus saattaa pienessä tilassa olla ehkä näkyvämmin esillä kuin koneen ulkopuolisessa maailmassa, hän pohti.
Finnairin Flykt tunnistaa monia erilaisia syitä epäasiallisen käytöksen taustalla. Esimerkiksi pitkät jonot, viivästys ja toisten matkustajien käytös voivat kiristää pinnaa, tai taustalla voi olla vaikkapa lentopelkoa.
Matkalle lähtöön saattaa myös liittyä paljon stressiä ja odotuksia.
– Jos odotukset eivät täyty, saattaa tulla pettymys, joka purkautuu ärsyyntymisenä tai turhautumisena, Flykt sanoi.
Myös lääketieteelliset syyt, kuten dementia tai alkoholin kanssa reagoivat lääkkeet, saattavat selittää häiriökäytöstä.
Finnairin henkilökunta koulutetaan tunnistamaan ja ratkaisemaan häiriötilanteita, ja suurin osa tilanteista selvitetään Flyktin mukaan puhumalla. Esimerkiksi välilaskuja joudutaan tekemään häiriötilanteiden vuoksi hyvin harvoin.
Jos tilanteessa on väkivallan uhkaa, on henkilökunnalla viime kädessä oikeus myös laittaa ihminen käsirautoihin.
Lue myös: Matkustaja känniriehui Finnairin lennolla ja motitti henkilökunnan
"Välillä käydään painiotteluitakin"
Tarvittaessa häiriötilanteessa kutsutaan paikalle viranomaiset. Komisario Miika Laine Itä-Uudenmaan poliisista kertoi poliisin käyvän tehtävillä lentokoneessa lähes viikoittain, tosin tehtävät eivät aina liity häiriökäyttäytymiseen. Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee Itä-Uudenmaan poliisin alueella.
Lentoasemalle poliisia tarvitaan Laineen mukaan puuttumaan häiriökäyttäytymiseen päivittäin. Lentoasemalla poliisin niin sanotut vakioasiakkaat ovat Laineen mukaan harvoin lennolle lähteviä ihmisiä.
Poliisin ensisijainen keino puuttua häiriökäyttäytymiseen on Laineen mukaan niin sanottu "puhejudo", eli neuvot, kehotukset ja käskyt.
Aina puhuminen ei kuitenkaan riitä. Viime vuonna Helsinki-Vantaan lentoasemalla poliisi poisti ihmisiä paikalta 116 kertaa. Putkaan ihmisiä vietiin esimerkiksi häiriköinnin tai juopumuksen vuoksi yli 180 kertaa.
– Välillä käydään painiotteluitakin. Se on varmaan se äärimmäisin tilanne, Laine sanoi.
Alkuvuodesta uutisiin nousi tapaus, jossa poliisi poisti perussuomalaisten kansanedustajan Tomi Immosen Finnairin lennolta häiriökäytöksen vuoksi. Immonen myönsi myöhemmin juoneensa liikaa alkoholia.
Viivästyksiä ja kustannuksia
Häiriökäyttäytymisen haitat voivat osua niin häiriköijään itseensä kuin muihin koneessa olijoihin. Lento saattaa viivästyä, ja lentoliikenteen aikataulut sekoittua enemmänkin, jos lennon tarkkaan määritelty lähtöaika menee häiriön vuoksi ohi.
Myös mahdolliset turvallisuusriskit ovat moninaisia. Jos esimerkiksi matkatavaroita ei sijoiteta ohjeiden mukaan, siitä voi koitua ongelmia, jos kone joudutaan evakuoimaan, sanoi Traficomin Pöntinen. Jos taas matkustaja vaikkapa kieltäytyy käyttämästä turvavyötä, voi hänen oma turvallisuutensa olla vaarassa, jos kone kohtaa turbulenssia.
Huolenaiheena on myös henkilökunnan turvallisuus. Pöntisen mukaan tiedossa on myös "henkilöön käyviä tapahtumia" henkilökunnan suuntaan.
Häiriköinti voi osua omaan nilkkaan, sillä siitä saattaa seurata esimerkiksi matkustuskielto tietyn yhtiön lennoille. Häiriköijä voi joutua myös maksamaan aiheuttamistaan kustannuksista.
Ilmailualan edustajat korostavat, että häiriötä aiheuttaa kuitenkin vain hyvin pieni osa lentomatkustajista.
– Yli 99,9 prosenttia matkustajista käyttäytyy oikein, totesi Finnairin Ida Flykt.