Pasilan asemalla seisoskelee kirkkaan oranssiin haalariin ja keltaiseen kypärään pukeutunut mies. Silloin tällöin hän nostaa kädessään olevan megafonin, painaa nappia ja töräyttää ilmoille korvia huumaavan ulinan. Mies on asemalla kukonlaulun aikaan aamulla ja pahimpaan ruuhka-aikaan illalla. Mutta kuka hän on? Mitä ihmettä hän oikein tekee?
Vakavan näköinen mies esittelee itsensä ratatöistä vastaavaksi turvamieheksi Hannu Reinikaiseksi. Hänellä on kiire antaa haastattelua, sillä työtehtävään kuuluu jokaisesta junasta varoittaminen noin neljän ja puolen minuutin välein. Megafoni ehtii päivän aikana ulvoa satoja kertoja.
Junista Reinikainen varoittaa niin kutsutun Triplan työmaalla työskenteleviä YIT:n rakennusmiehiä. Heitä projektissa työskentelee eri aikoina kaikkiaan 160. Haastattelua antaessaankin Reinikainen vilkuilee sivuilleen tulevan junan varalta.
– Rakennusmiesten on hyvä tietää, milloin junat liikkuvat. Myös veturinkuljettajien on hyvä tietää, että rakennusmiehiä on varoitettu junista, Reinikainen tarkentaa megafoni kädessään.
Seuraava juna kuulutetaan saapuvaksi myöhässä Pasilan asemalle, joten nyt jos koskaan on aikaa muutamalle kysymykselle.
Yksinkertaista, mutta vastuullista
Reinikaisen työ saattaa ulkopuoliselle näyttää yksitoikkoiselta ja yksikertaiselta, mutta miehen harteilla on vastuuta. Työhönsä hän on tyytyväinen. Koskaan ei juna ole mennyt varoittamatta ohi.
– Tässä saa olla ulkona, eikä mikään päivä ole samanlainen. En tekisi tätä, jos tämä olisi tylsää. Myös porukat ja työmaat vaihtuu, Reinikainen kiittelee.