Raportti: Ulkomaalaisten naisten on vaikea saada töitä Suomesta – tilanne Pohjoismaista huonoin

2:03

Maahanmuuttajat työllistyneet hyvin pääkaupunkiseudulla – Espoon vastaanottokeskuksessa suurin osa maahanmuuttajista töissä

Maahanmuuttajat ovat työllistyneet hyvin pääkaupunkiseudulla – Espoon vastaanottokeskuksessa suurin osa maahanmuuttajista töissä.

Julkaistu 21.01.2020 20:44

MTV UUTISET - KAUPPALEHTI

Ulkomaalaisten naisten työmarkkina-asema on tuoreen raportin mukaan Suomessa erittäin heikko. Asiantuntijan mukaan suurin osa tukitoimista on ”pelkkää työttömyysturvan vastaanottamista”.

Maahanmuuttajanaisten työmarkkinapotentiaalia ei käytetä Suomessa yhtä hyvin kuin muissa Pohjoismaissa. Asia ilmenee tuoreesta raportista.

Esimerkiksi irakilaisnaisilla ero suomalaistaustaisten työllisyysasteeseen on 56 %, kun se Ruotsissa on 36 %. Kotoutumisraportissa tuodaan myös esiin uusi tutkimustieto ulkomaalaistaustaisten kokemasta syrjinnästä Suomessa.

Lue myös: Yhä useampi haluaa töihin Suomeen – työ nousi perheen ohi suosituimmaksi perusteeksi ensimmäisen oleskeluluvan hakemiselle

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja tarkastelee artikkelissaan maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymistä. Artikkeli on osa työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkistamaa kotoutumisen kokonaiskatsausta, joka julkaistaan joka hallituskausi, eli neljän vuoden välein.

Larjan mukaan ulkomaalaisten naisten työmarkkina-asema on Suomessa erittäin heikko – huolimatta varsin hyvästä koulutuksesta ja kielitaidosta.

Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys ei täysin saavuta suomalaistaustaisten naisten työllisyyttä edes 15 Suomessa asutun vuoden jälkeen. Sen sijaan miehillä työllisyysaste vakiintuu jo ensimmäisen kolmen vuoden jälkeen. Maahanmuuttajanaisten työmarkkinapotentiaali ei Larjan mukaan ole Suomessa täysimääräisesti käytössä.

– Huolestuttavaa on, että 15 vuodenkin jälkeen ulkomaalaistaustaiset miehet ja naiset jäävät edelleen kauas suomalaistaustaisen väestön työllisyysasteesta”, Larja kirjoittaa.

Larjan mukaan muihin Pohjoismaihin verrattuna ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys syntyperäiseen väestöön verrattuna on heikointa Suomessa lähes kaikissa taustamaaryhmissä.

– Esimerkiksi Tanskassa thaimaalaistaustaisten naisten työllisyysaste ei juuri eroa tanskalaisista naisista, mutta Suomessa eroa suomalaisnaisiin on 28 prosenttiyksikköä. Vastaavasti iranilais- ja irakilaisnaisilla ero suomalaistaustaisten työllisyysasteeseen on 39 ja 56 prosenttiyksikköä kun Ruotsissa ero ruotsalaisnaisiin on ”vain” 19 ja 36 prosenttiyksikköä.

– Somali- ja syyrialaistaustaisten naisten osalta työllistyminen on vaikeaa kaikissa maissa mutta silti heikointa Suomessa. Siinä missä somalialaistaustaisista Suomessa on töissä 17 prosenttia, Ruotsissa työllisiä on lähes tuplasti enemmän (33 %).

–Ulkomaalaistaustaisten naisten matala työllisyysaste näyttäytyy erityisen ongelmallisena, kun huomioidaan, että vertailulukuna oleva syntyperäisen väestön naisten työllisyysaste on Suomessa Pohjoismaiden heikoin, Larja toteaa.

Alhaista työllisyyttä ei selitä koulutustaso

Ulkomaalaistaustaisten naisten alhaista työllisyyttä Suomessa ei Larjan mukaan selitä matala koulutustaso tai maassa-asumisaika. Hän suuntaakin huomionsa Pohjoismaiden politiikkaeroihin.

–Suomi eroaa muista Pohjoismaista työvoimapolitiikan osalta siinä, että työvoimasta varsin suuri osa on työvoimapolitiikan toimenpiteiden piirissä, mutta suurin osa toimenpiteistä on pelkkää työttömyysturvan vastaanottamista.

– Suomessa vain 35 prosenttia työvoimapolitiikan piirissä olevista osallistuu koulutukseen, on työllistettynä palkkatuella tai tuetussa työssä, kun Ruotsissa ja Tanskassa osuus on 70 prosenttia, Larja kirjoittaa.

Larja toteaa, että OECD on aiemmin kiinnittänyt huomiota Suomen pitkään kotihoidontukeen.

– Suomalaisäideillä lasten lukumäärä vaikuttaa työllisyysasteeseen lähinnä nostavasti, mutta ulkomaalaistaustaisilla yksikin lapsi heikentää työllisyyttä kymmenellä prosenttiyksiköllä ja kolme tai useampi lapsi 30 prosenttiyksiköllä, Larja kirjoittaa viitaten aiempaan tutkimukseen.

Larjan mukaan syrjintä selittää tilannetta, mutta vain osittain, sillä maahanmuuttajamiesten ja -naisten välillä on eroja työllisyydessä.

– Muissa maissa työvoimapolitiikan resurssit suunnataan suuremmissa määrin tuettuun työllistämiseen (esimerkiksi palkkatuki), kun Suomessa suurin osa varoista käytetään passiivisen työttömyysturvan maksamiseen.

– Niin ikään muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen pitkä kotihoidontuki tuottaa taloudellisen kannustinloukun pienituloisille perheille, kun pienipalkkaisen työn vastaanottaminen pienentää perheen kokonaistuloja. Kotiäidin ura voikin olla maahanmuuttajanaisille varsin rationaalinen ja arvostettu vaihtoehto, kun sitä vertaa työhön, joka ei paranna toimeentuloa, vaikeuttaa lastenhoitoa, on raskasta eikä tarjoa palkitsevia sosiaalisia kontakteja.

Afrikasta muuttaneet kokevat eniten syrjintää

Kotouttamisen kokonaiskatsaus tarjoaa myös lisää tietoa ulkomaalaistaustaisten kokemasta syrjinnästä.

THL:n tutkimuspäälliköt Shadia Rask ja Anu Castaneda kirjoittavat tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan syrjintää oli viimeisten 12 kuukauden aikana kokenut 40 % ulkomaalaistaustaisista. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneista 43 % ja muualta Afrikasta muuttaneista 56 % kertoi kokeensa jonkinlaista syrjintää vähintään kerran vuoden aikana.

Tutkimuksessa kysyttiin, olivatko ulkomaalaistaustaiset kohdanneet viimeisen vuoden aikana muun muassa nimittelyä, negatiivisia kommentteja, kielteisiä eleitä, väkivallan uhkaa tai ilkivaltaa.

Lähes joka kolmas ulkomaalaistaustainen kertoi kokeneensa eriarvoista kohtelua tai syrjintää nykyisessä työpaikassaan.

– Erityisen huolestuttava tilanne on muualta Afrikasta muuttaneiden osalta, joilla syrjintäkokemukset ovat selvästi yleisimpiä. Tulos vastaa aiempaa tutkimusnäyttöä esimerkiksi Being Black in the EU -raportista, Rask ja Castaneda kirjoittavat.

– Suomalainen kotouttamispolitiikka on kansainvälisessä MIPEX-arvioinnissa saanut toistuvasti korkeat pisteet. Samaan aikaan Suomi on kansainvälisesti vertailtuna yksi Euroopan syrjivimpiä maita. Tämä on merkittävä ristiriita, he toteavat.

Tuoreimmat aiheesta

Työ

Raportti: Ulkomaalaisten naisten on vaikea saada töitä Suomesta – tilanne Pohjoismaista huonoin

Lue myös: Yhä useampi haluaa töihin Suomeen – työ nousi perheen ohi suosituimmaksi perusteeksi ensimmäisen oleskeluluvan hakemiselle

Alhaista työllisyyttä ei selitä koulutustaso

Lue myös: Suurin osa espoolaisen vastaanottokeskuksen asukkaista elättää itse itsensä – eivät saa vastaanottorahaa: "Töissä käy noin kahdeksankymmentä prosenttia"

Afrikasta muuttaneet kokevat eniten syrjintää

Lisää aiheesta:

Tuoreimmat aiheesta

Tuoreimmat aiheesta

USU: Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö ei rajaisi eläkeleikkauksia säästöjen ulkopuolelle

Rakastettu radioääni Jari Aula paljastaa, miltä tuntui puhua ensi kertaa koko Suomelle

Katosiko yli 60-vuotias työkaverisi työpaikalta?

Sofia Virta: Yli 8000 euroa tienaavien eläkeläisten veronkiristyksiä tarkasteltava

Tallinkin toimitusjohtaja jättää tehtävänsä

USU: Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö ei rajaisi eläkeleikkauksia säästöjen ulkopuolelle

Rakastettu radioääni Jari Aula paljastaa, miltä tuntui puhua ensi kertaa koko Suomelle

Katosiko yli 60-vuotias työkaverisi työpaikalta?

Sofia Virta: Yli 8000 euroa tienaavien eläkeläisten veronkiristyksiä tarkasteltava

Tallinkin toimitusjohtaja jättää tehtävänsä