Syrjintä työelämässä vaikeuttaa maahanmuuttajanaisten kotoutumista

Kuitenkin Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tuoreiden raporttien mukaan kolmansista maista saapuvien maahanmuuttajanaisten on vaikea työllistyä Suomessa. He työllistyvät meillä toiseksi huonoiten Pohjoismaista.

Haataisen mukaan Suomessa maahanmuuttajanaisten kotoutumisen esteitä ovat kielitaidon hidas saavuttaminen, verkostojen puute, perhevelvoitteet ja syrjintä työelämässä. Työnteko on kuitenkin tärkeää hyvinvoinnin kannalta, ja sen avulla voi luoda sosiaalisia ja ystävyyssuhteita.

– Myös kieli on helpompi oppia, kun on töissä, Haatainen sanoi.

Lue myös: Ystävien saaminen riippuu usein maahanmuuttajan omasta aktiivisuudesta – palveluissa isoja alueellisia eroja

Norjassa panostetaan maahanmuuttajanaisten työllistymiseen

Kokouksessa erityisasiantuntija Manzoor Khan Norjan kotoutumis- ja monimuotoisuusvirastosta kertoi Jobbsjansen-ohjelman hyvistä kokemuksista. Se on suunnattu kotona oleville 18–55-vuotiaille maahanmuuttajanaisille, joilla ei useiden Norjassa vietettyjen vuosien jälkeen ole pysyviä yhteyksiä työelämään.

– Hallituksen tavoitteena on, että vähintään 70 prosenttia kaikista (Jobbsjansen-ohjelman) osallistuvista työllistyy tai pääsee opiskelemaan, Khan sanoi.

Ohjelma kestää kaksi vuotta, mutta se voidaan pidentää neljäksi vuodeksi, jos osallistujalla on erityistarpeita eli hän ei ole saanut koulutusta kotimaassaan.

Jobbsjansen-ohjelmaan osallistuville maksetaan yli 111  000 Norjan kruunua (reilut 10  800 euroa) vuodessa.

– Hyvin tärkeää on, ja se on tuottanut hyviä tuloksia, että kyse on yksilöllisesti räätälöidystä ohjelmasta. Jokaisella osallistujalla on oma, yksilöllisesti tehty ohjelma, Khan sanoi.

Ohjelman aikana opetetaan norjan kieltä ja opastetaan työuralle. Lisäksi ohjelmaan kuuluu varhainen ohjaaminen työharjoitteluun. Osallistujan on myös mahdollista aloittaa tai täydentää ammatillista koulutusta.

– Ohjelman aikana voi työskennellä osa-aikaisesti, Khan sanoi.

Tänä vuonna valtion budjetissa Jobbsjansen-ohjelmaan on varattu yli 101 miljoonaa Norjan kruunua (lähes 9,9 miljoonaa euroa).

– Tulokset ovat erittäin hyviä. Kolmen viime vuoden aikana yli 70 prosenttia (osallistujista) on siirtynyt ohjelman jälkeen työhön tai opiskeluun, Khan sanoi.

Pääsyssä suomalaisille työmarkkinoille haasteita

Eurostatin työvoimatilastojen mukaan vuonna 2020 suomalaisnaisten työllisyysaste oli reilut 70 prosenttia. Kolmansista maista Suomeen muuttaneiden naisten kohdalla se oli yli 40 prosenttia. Eurostatin luvussa eivät ole mukana maassa pitempään oleskelleet maahanmuuttajataustaiset naiset, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden.

Haaste päästä suomalaisille työmarkkinoille koskee niin korkeasti koulutettuja kuin heikon koulutuksenkin saaneita maahanmuuttajanaisia.

Naisten matalaa työllistymisastetta ja hidasta työllistymiskehitystä selittävät muun muassa maahanmuuton syyt, kulttuuriset tekijät ja sukupuolittuneet työmarkkinat. Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on huomattavasti matalampi kuin maahanmuuttajataustaisilla miehillä, selviää EMN:n tuoreista raporteista.

Lue myös: Miten Ukrainan pakolaiset työllistyvät Suomessa? Katso videolta millaista keskustelua aihe herätti Rekrytori Ukraine Aid Finland -tapahtumassa